 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Maalahti | Pohjanmaa | |
Bergön satamat ja saaristokylä |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Bergön satamat ja saaristokylä | ||
| Kuvaus | ||
| Bergön kylä ja satamat kuvastavat Pohjanmaan rannikon merenkulkua, kalastusta ja veneenrakennusta harjoittanutta saaristoyhdyskuntaa ja sen elinkeinojen tuottamaa rakennettua ympäristöä.
Bergön väestö on aina saanut pääosan elannostaan kalastuksesta, hylkeenpyynnistä, veneenrakennuksesta ja merenkulusta. Kalasatamat Perisgrund-saaren itärannalla ja Bredhällan länsirannalla muodostavat kylän päätepisteet, joiden väliin kylä sijoittuu kumpuilevaa ja kivikkoista maastoa luontevasti mukailevan tien varteen. Bergön kylän asutus on väljää. Rakennuskannan vanhinta kerrostumaa ovat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun vaatimattomat kalastajamökit ja maalaistalot, joiden pihapiireissä on säilynyt niitä yhdeltä tai kahdelta sivulta rajaavia talousrakennuksia, samoin muutamia olki- tai ruokokattoisia latoja ja malkakattoisia vilja-aittoja on säilynyt. Österändanissa on runsaasti 1950-luvun rakennuskantaa, Västerbyssä rakennuskanta painottuu 1900-luvun lopulle. Bergön länsitornillisen pitkäkirkon ympärillä on vanha, kivimuurin rajaama hautausmaa. Kirkon länsipuolella on Klockarboställe –museoalue, jonka päärakennus on rakennettu 1856 lukkarin kodiksi. Pihapiirissä on lisäksi vilja-aitta sekä paikalle siirretyt torpparintupa ja ruokokattoinen lato. Bredhällan ja Perisgrundin kalasatamissa on säilynyt pieniä vene- ja verkkovajoja. Etenkin Bredhällanissa on vielä jäljellä vanhaa rakentamistapaa edustavia latomaisia kalavajoja. Bredhällan Salteriet, kalasuolaamo, on rakennettu 1930. Perisgrundissa venevajat sijoittuvat rantaan epäsäännöllisesti ja väljästi. Edelleen käytössä olevan sataman vanhojen venevalkamien kiviladelmat ovat hyvin säilyneitä. |
||
| Historia | ||
| Bergön pysyvä asutus ja kylä syntyivät 1490-luvulla. Saaren asukkaat harjoittivat hylkeenpyyntiä, talonpoikaispurjehdusta ja karjanhoitoa. Peltopinta-ala oli huomattavasta maankohoamisesta huolimatta hyvin pientä. Saaren alkuperäinen nimi oli Wargö, mutta 1830 nimi muutettiin Bergöksi.
Bergö perustettiin Maalahteen kuuluvana rukoushuonekuntana jo ennen vuotta 1727 ja kappeli siitä tuli 1848. Seurakunnallisesti se itsenäistyi 1908 ja oli 1920-luvulta lähtien Pohjanmaan pienin itsenäinen pitäjä, kunnes se liitettiin Maalahteen 1973. Bergön kirkko rakennettiin 1800-1802 ja nykyasunsa se sai 1852-1853, jolloin sitä pidennettiin, korotettiin ja laajennettiin kylkiäisillä. Perisgrund oli ennen Bergön pääsatama ja silakankalastajien lähtösatama keväisin. Vuorolaiva Korsnäsistä Vaasaan kulki sen kautta 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Talvitie aurattiin Maalahteen ja Vägvikiin. Perisgrundin ja Vaasan välillä oli henkilöliikenne- ja rahtilaivayhteys 1938-1962. Myös Bredhällanista oli henkilöliikenne- ja rahtilaivayhteys Vaasaan 1962 saakka. Bredhällanin länsipuolelle valmistui Ytterbådanin kalasatama 1997. |
||
| Lisätietoa | ||
| Helmer Smeds, Malaxbygden. Bebyggelse och hushållning i södra delen av Österbottens svenskbygd. Helsingfors 1935.
Lars Pettersson, Kyrkor och klockstaplar i svenska Österbotten. Svenska Österbottens historia V. Vasa 1985. Bo på Bergö. Människor och resurser i ett ösamhälle. Meddelanden från Folkkultursarkivet 19, 2001. Pohjanmaan merellinen perintö. Pohjanmaan liitto. Vaasa 2001. Malax historia. Del 1. Malax kommun 2007. Maria Kurtén - Susanne Öst - Rose-Marie Back - Minna Torppa - Sari Tallgren, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-inventointitietokanta 21.2.2008. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kirkko; kylä; pienasumus; piensatama; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Bredhällan kalasatama Bergössä. Maria Kurtén 2007. |
Kalamajoja Bredhällan kalasatamassa Bergössä. Maria Kurtén 2007. |
Maalahden Bredhällan satamaa. Tuija Mikkonen 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU