Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Luoto Pohjanmaa

Öuranin kalasatama

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Öuranin kalasatama
Kuvaus
Öuranin kalasatama on Pohjanlahden ulkosaaristossa vuosisatoja käytössä ollut pyynnin ja kalastuksen tukikohta, jossa on säilynyt 1900-luvun alun kalatupia talousrakennuksineen.

Pitkä ja kapea pohjois-eteläsuuntainen Örarna-niminen saariketju muodostaa Luodon ulkosaaristossa luonnonmukaisen aallonmurtajan avomerta vasten. Saaren luonnonolot muodostuvat korkeimmilla paikoilla olevista puuttomista kivikoista, katajikoista, hillasoista ja tiheistä kuusikoista sekä jääkauden hiomista silokallioista ja hiekkarannoista.

Saarelta tunnetaan jäänteitä hylkeenpyytäjien ja kalastajien tilapäisasumuksista. Saarelle luonteenomaisia rakenteita ja rakennuksia ovat jatulintarhat, kivikummelit ja aallonmurtajat.

Saarten eteläkärjessä on pieni kalasatama ja noin viidentoista kalastajatuvan muodostama kokonaisuus, joka kertoo kalastuselinkeinon vuosisataisista perinteistä seudulla. Rakennettuun ympäristöön kuuluvat kalatuvat, vajat, yhteiset jääkellarit ja savustusuunit sekä kaivo. Vanhimmat tuvat ovat 1900-luvun alusta, suurin osa 1920- ja 1930-luvuilta. Rannan ja jääkellareiden välissä on jäänteitä vetoradasta, jota pitkin painavia kalalaatikoita on vedetty laiturilta kellariin.

Öuran liittyy myös jääkäriliikkeen historiaan. Saarella on vanha jääkärimaja jääkäreiden käyttämän etappitien varrella Ruotsin kautta Saksaan. Jääkärimaja on noin kilometrin päässä kalasatamasta pohjoiseen Sandenin hiekkadyynien ja katajapensaiden joukossa.
 
Historia
Öuranin saari paljastui maankohoamisen seurauksena merestä 700-luvulla. Luodon pääsaarten Larsmon ja Eugmon länsipuoliselle karulle saaristoalueelle ei syntynyt pysyvää asutusta, mutta saaria käytettiin hylkeenpyynnin ja kalastuksen tukikohtina.

Samaan aikaan kun Öuranilla harjoitettiin hylkeenpyyntiä, siitä kehittyi myös tärkeä kalastustukikohta. Kalastus oli Luodon asukkaille merkttävä sivuelinkeino. Aluksi kalastettiin pääasiassa silakkaa, jota toimitettiin suolattuna myyntiin Ruotsiin ja myöhemmin myös Venäjälle. Myös suolattu lohi oli tärkeä kauppatavara. Myöhemmin kalastettiin myös siikaa.

Kala kuljettettiin Pietarsaaren vanhaan satamaan myytäväksi torilla, aluksi kymmenien kilometrien matka taitettiin soutaen, 1900-luvun alusta moottorivenein. Vähitellen perustettiin kalakauppaan erikoistuneita yrityksiä.

Luodon saariston uloimpana kohtana Öuranilla oli merkitystä suojaisana ankkuripaikkana merireitillä Pedersöreen ja Pietarsaareen. Öuran toimi myös kauttakulkupaikkana Ruotsiin. ison vihan ja ensimmäisen maailmansodan rauhattomina aikoina. Öuranin ohi vedettiin tukkilauttoja Pietarsaareen selluloosatehtaalle. Merireitin haasteista ja tragedioista kertovat lukuisat hylyt saaren lähistöllä.

Ensimmäiset kalatuvat tiedetään rakennetun Öuranin saarelle 1500-luvulla hylkeenpyytäjien ja kalastajien kausiasunnoiksi. Isojako saariryhmässä suritettiin 1815. Suurimmillaan Öuranilla kalasti 1920-luvun puolivälissä 24 venekuntaa, mutta kalastajien määrä väheni 1930-luvulta alkaen. Laidunnus saarella päättyi 1950-luvulla.
 
Lisätietoa
K.V. Åkerblom, Pedersöre storsockens historia I. Jakobstad 1950.

Skärgårdsliv i Larsmo. Larsmo hembygdsförening 1983.

Öuran: fiskeläget i havets famn. Gösta Karlsson / Larsmo hembygdsförening r.f. 1993.

Pohjanmaan merellinen perintö. Pohjanmaan liitto. Vaasa 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  kausiasunto; muinaisjäännös; piensatama;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009