Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Uusikaarlepyy Pohjanmaa

Uudenkaarlepyyn seminaari ja Seminaarikatu

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Uudenkaarlepyyn seminaari ja Seminaarikatu
Kuvaus
Uudenkaarlepyyn seminaari on opettajankoulutusseminaarien perustamisen ensimmäisessä vaiheessa 1870-luvulla toteutettu ja alkuperäiseltä rakennuskannaltaan hyvin säilynyt seminaarialue. Uudenkaarlepyyn 1873 perustetun ruotsinkielisen miesseminaarin rakennuskanta on keskeinen kaupunkikuvallinen elementti historiallisesti moni-ilmeisellä alueella, joka on kehittynyt 1800-luvun loppupuolella Lapuanjoen länsirannalle Uudenkaarlepyyn vanhan kaupunkirakenteen ulkopuolelle.

Uudenkaarlepyyn seminaarin rakennusten arkkitehtuurissa toistuu esimerkiksi Heinolan seminaarin rakennustapa. Päärakennus on kaksikerroksinen puurakennus, jonka kahta siipeä yhdistää sali. Seminaarin yhtenäiseen rakennusryhmään kuuluvat lisäksi mm. päärakennuksen molemmin puolin sijoitetut kaksikerroksiset siipirakennukset, joista toinen on toiminut alun perin työskentelytiloina ja toinen ruokalarakennuksena. Seminaarin alueella toimii yläaste ja lukio.

Seminaarille johtavan Seminaarikadun varrella on rivistö yksikerroksisia puisia asuinrakennuksia, jotka periytyvät suureksi osaksi 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kaupunkiin johtavan sillan pielessä on pieni klassistinen 1800-luvun alun rakennus, Brostugan, kaupungin siltavahdin talo. Siltavahti, jonka tehtävänä oli kerätä maalta kaupunkiin tulevilta siltamaksu ja avata puomi, asui tuvassaan 1800-luvun lopulle, minkä jälkeen siltatupa toimi mm. joella kulkevan höyrylaivan odotushuoneena. Brostugan, jonka seiniä koristavat Uudenkaarlepyyn historiasta kertovat Gunnar Clementin seinämaalaukset vuodelta 1941, on toiminut kahvilana ja kokoontumistilana jo 1930-luvulta alkaen.
 
Historia
Uusikaarlepyy oli vanha koulukaupunki, johon perustettiin triviaalikoulu Pietari Brahen toimesta 1641. Jo tätä ennen kaupungissa toimi alkeiskoulu. Triviaalikoulu siirrettiin Vaasaan 1684 ja Uudessakaarlepyyssa jatkoi pedagogio. Suomen ensimmäinen seminaari perustettiin 1863 Jyväskylään ja pian sen jälkeen perustettiin ensimmäiset ruotsinkieliset seminaarit Tammisaareen ja Uuteenkaarlepyyhyn. Päätös Uudenkaarlepyyn miesseminaarin perustamisesta tehtiin 1871.

Professori, kirjailija Zacharias Topelius oli aktiivinen Uudenkaarlepyyn seminaarin perustamisen puolestapuhuja, ja seminaarin sijaintivaihtoehtoina pidettiin mm. Topeliuksen omistamaa Kuddnäsin tilaa. Seminaari päätettiin perustaa kuitenkin kapteeni P. Högdahlilta ostetulle tontille joen länsirannalle, minne oli ryhdytty rakentamaan kaupunkipalon 1858 jälkeen. Seminaari oli toiminnassa 1873-1971.

Koulurakennusten piirustukset laadittiin lääninarkkitehti Theodor Granstedtin johdolla. Uudenkaarlepyyn seminaarin kaksi ensimmäistä rakennusta, työtilat ja ruokalarakennus valmistuivat 1873. Päärakennus valmistui 1875, asuntola ja rehtorinasunto rakennettiin 1881-1882. Seminaarin harjoituskouluksi perustettiin 1876 normaalikoulu, johon siirrettiin alkeiskoulun oppilaat. Harjoituskoulu sai uuden rakennuksen 1908 kaupungin keskustaan. Seminaariin liittyi puisto ja kasvimaa sekä länsipuolella metsäalue, ja puutarhanhoitoa harjoitettiin vielä 1930-luvulla.
 
Lisätietoa
V.K.E. Wichmann, Nykarleby stad 1620-1920. Helsingfors 1920.
http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/wichmanv/innehawi.htm (haettu 1.2.2019).

Karl Johan Hagfors, Nykarleby seminarium 1873-1923. Minnesskrift utgiven till seminariets 50-årsfest. Nykarleby 1923.
http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/hagfors/semi/00semi.htm (haettu 1.2.2019).

Erik Birck, Nykarleby stads historia del III. Jakobstad 1988.
http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birck/iii/innehiii.htm (haettu 1.2.2019).

Riikka Holma, Pohjanmaan vanhat sillat. Vaasan tiepiiri ja Länsi-Suomen ympäristökeskus.
 
kohteeseen sisältyy:  oppilaitos; pienasumus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Seminaarin päärakennus. Margaretha Ehrström 2008
Seminaarin päärakennus. Margaretha Ehrström 2008.
Uudenkaarlepyyn seminaarin alue. Maria Kurtén 2007
Uudenkaarlepyyn seminaarin alue. Maria Kurtén 2007.
Lapuanjoen ylittävä silta, siltatupa ja Seminaarikadun alku. Pekka Lehtinen 2005
Lapuanjoen ylittävä silta, siltatupa ja Seminaarikadun alku. Pekka Lehtinen 2005.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009