Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Pöytyä Varsinais-Suomi

Yläneen kirkonmäki ja pappila

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Yläneen kirkonmäki ja pappila
Kuvaus
Yläneen kirkonmäen punamullattu korkeaseinäinen puukirkko sipulikupoleineen on ollut laajalle näkyvä maisemallinen kiinnekohta jo usean vuosisadan ajan. Rakennusmestari Mikael Piimäsen 1780-luvulla rakentaman lounaissuomalaisen länsitornillisen pitkäkirkon ulkoasu on säilynyt rakennusaikansa asussa. Yläneen pappila on seurakunnan itsenäistymisen ajalta 1870-luvulta.

Yläneen päätytornillisessa pitkäkirkossa on pystylaudoitetut ulkoseinät, tornin päätteenä on lounaissuomalaisen kellotapulin tunnusmerkkinä oleva kahdeksankulmainen kellohuone sipulikupoleineen. Kirkkosali on useaan otteeseen uudistettu, eikä vastaa kirkon ulkohahmon luomaa arkaaista vaikutelmaa. Kirkon ympärillä on korkean kiviaidan reunustama lehtevä kirkkotarha.

Yläneen pappila sijaitsee muutaman sadan metrin päässä kirkon pohjoispuolella korkean mäen laella. Kaksikerroksinen puinen päärakennus on valmistunut 1877 seurakunnan itsenäistyessä Pöytyästä. Puistomaisella pihamaalla on kaksi aittaa 1700-luvulta. Pappilassa on asunut mm. kirjailija ja kirjallisuudentutkija Martti Haavio.
 
Historia
Yläne kuului varhain keskiajalla kirkollisesti järjestäytyneisiin seutuihin ja sen oletetaan perustetun jo ennen vuotta 1392, jolloin se oli ilmeisesti satakuntalaisten Euran, Köyliön ja Säkylän yhteydessä. Pöytyän kappeliksi se liitettiin 1400-luvun alussa. Pitäjässä oli 21 taloa 1556. Seurakunnan ensimmäisen kirkon sijainnista ei ole täyttä varmuutta. Nykyinen kirkko rakennettiin edeltäjänsä, 1660-luvulla rakennetun kirkon paikalle 1782 turkulaisen rakennusmestari Mikael Piimäsen johdolla.

Yläneen kappalaisen pappila sijaitsi kirkon lähellä, mutta seurakunnan itsenäistyessä 1875 rakennettiin kirkkoherran pappila uudelle paikalle kirkonkylän pohjoispuolelle. Pappilaa laajennettiin 1937. Pappilan puutarha kiviaitoineen jäi 1967 pappilan eteläpuolelta linjatun Yläne-Oripää -tien alle.

Seurakunta itsenäistyminen toteutui 1879. Kirkkoa korjattiin 1884 arkkitehti C.J. von Heidekenin johdolla, jolloin se sai uusgoottilaisia yksityiskohtia. Pienemmän, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman korjauksen 1898-1899 yhteydessä laajennettiin kirkkotarhaa. Kirkon alkuperäistä ilmettä pyrittiin palauttamaan värityksen ja yksityiskohtien osalta restauroinnissa 1954.
 
Lisätietoa
Tove Riska, Yläneen kirkko. Suomen kirkot 2. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1961.

Aulikki Ylönen, Pöytyän, Yläneen ja Oripään historia vuoteen 1865. Pöytyän, Yläneen ja Oripään historiatoimikunta 1969.

Lars Pettersson, Suomalainen puukirkko. 1989.

Pia Mattila-Lonka, Kartanoita ja korven kansaa: Yläneen historia nälkävuosilta 2000-luvulle. Yläneen kunta 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko; pappila;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Yläneen kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2015
Yläneen kirkko. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2015.
Historiallista viljelyaukeaa Vanhakartanolta Yläneen kirkolle. Johanna Forsius 2007
Historiallista viljelyaukeaa Vanhakartanolta Yläneen kirkolle. Johanna Forsius 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009