på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Arabian tehtaat
Kuvaus
Arabian tehtaat on 1900-luvun merkittävin posliinituotantolaitos ja tuotteidensa muotoilusta kansainvälistä tunnustusta saanut vientiyritys.

Arabian posliinitehdas suurine rakennuksineen keskittyy Hämeentien ja meren väliselle tontille Vanhankaupunginselän länsirannalla. Arabian tehtaan perustamisajan rakennuksista 1870-luvulta on jäljellä kaksi punatiilistä tuotantorakennusta tontin etelälaidassa. Rakennuksia on myöhemmin laajennettu ja jatkettu osaksi tiivistä rakennusmassaa. Hämeentien varren matalassa tiilirakennusrivissä on tiettävästi ainoa 1890-luvulta säilynyt pyöröuuni ja myöhempiä verstasrakennuksia.

Näyttävät korkeat klinkkeripintaiset rakennukset Hämeentien varressa ovat 1940-luvulta. Kahdeksankerroksisen tuotanto- ja toimistorakennuksen eteläpäätyä ja porrashuonetta koristavat Mikael Schilkinin reliefit. Rakennuksessa sijaitsee myös Arabian museo. Takana kuusikerroksinen siipi yhdistää rakennuksen vanhimpaan 1929 valmistuneeseen tunneliuunirakennukseen. Hämeentien varren loppupäässä on yhdeksänkerroksinen tuotanto- ja tunneliuunirakennus.

Rakennuskantaan kuuluu lisäksi mm. kaksi uudempaa tunneliuunirakennusta, joista uudempi on valmistunut 1979 ja vanhempi, merenpuoleinen 1937.

1970-luvun jälkeen teollinen toiminta on supistunut ja entisissä tuotantotiloissa toimivat mm. Taideteollinen korkeakoulu, Mediakeskus Lume sekä Pop- ja Jazz Konservatorio.
 
Historia
Arabian Posliinitehdas perustettiin 1874 ruotsalaisen Rörstrandin keramiikkatehtaan tytäryhtiöksi. Tehdasalue syntyi Helsingin Vanhaankaupunkiin Annalan maille Arabia-nimiselle tontille.

Rörstrand myi Arabian osakekannan suomalaisille 1916. Tehdas ajanmukaistettiin ja sen tuotanto automatisoitiin. Vuonna 1929 valmistui 112 metrin pituinen jatkuvakäyttöinen tunneliuuni, perustettiin mm. vientiosasto ja Kauniimpaa käyttötavaraa -osasto. Samoihin aikoihin edistyi myös saniteettiposliinin tuotantotekniikka.

Tehtaalle nimitettiin 1932 taiteellinen johtaja. Taiteellisen johtajan perustama Arabian taideosaston tuotanto teki läpimurron 1937 Pariisin maailmannäyttelyssä. Tehtaan tuotantoa rationalisoitiin ja tehdasaluetta laajennettiin 1937 uudisrakennuksella, johon tuli toinen tunneliuuni sekä tuotanto- ja toimistotiloja.

Toisen maailmansodan syttyessä Arabia oli tuotannoltaan Euroopan suurin posliinitehdas, joka työllisti 1500 työntekijää. Tuotannosta suurin osa meni vientiin. Korkeat toimisto-, tuotanto- ja tunneliuunirakennukset Hämeentien varteen valmistuivat 1942 (arkkitehti Karl Malmström) ja 1947 (Elma ja Erik Lindroosin arkkitehtitoimisto).

Toisen maailmansodan jälkeisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tehdas siirtyi 1948 Wärtsilä-yhtymälle. Tuotevalikoimaa ja markkinointia kehitettiin, Kaj Franck johti tuotesuunnitteluosastoa. 1950-luvulla Arabian taiteilijat saivat lukuisia palkintoja mm. Milanon triennaaleista. Samaan aikaan tuotettiin myös tiiliä ja saniteettiposliinia jälleenrakennuksen tarpeisiin.

Tuotantoa rationalisoitiin edelleen 1960-luvulla, mutta tehdas ajautui vaikeuksiin 1970-luvun lopun markkinointiongelmien vuoksi. Saniteettiposliinin ja tiilen tuotanto lopetettiin ja tuotanto keskitettiin talousposliiniin. Arabia siirtyi Hackmannin omistukseen 1990. Vuodesta 2004 Arabia lukeutui Iittala-ryhmään, osaksi kansainvälistä Fiskars-konsernia.
 
Lisätietoa
Aulis Cannelin, Arabia poslinsfabrik 1874 - 1924. Festskrift. Helsingfors 1924.

Marjut Kumela, Arabian posliinitehdas. Arabia. Oy Wärtsilä Ab Arabia. Helsinki 1982.

Arabia. Oy Wärtsilä Ab Arabia. Helsinki 1987.

Lauri Putkonen, Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat teollisuusympäristöt. Ympäristöministeriö. Kaavoitus- ja rakennusosasto. Tutkimus 4/1988. Helsinki 1989.

Helena Hakkarainen, Lauri Putkonen, Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt. Teollisuusrakennusten inventointiraportti. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/95. Helsinki 1996.
 
kohteeseen sisältyy:  museo; muu teollisuusrakennus; oppilaitos;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Arabian tehdas Hämeentieltä kuvattuna

Arabian tehdas. Punatiiliset rakennukset ovat tehdasalueen vanhinta osaa.

Arabian tehdas Hämeentien varrella.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Arabian tehtaat
 
© Museovirasto 2009