Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Helsinki Uusimaa

Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vantaanjokisuun vesi- ja viemärilaitokset
Kuvaus
Vanhankaupungin ja Koskelan vesi- ja viemärilaitoksen rakennuskanta ilmentää pääkaupungin kunnallistekniikan kehitystä varhaisvaiheista 1800-luvulta nykypäiviin. Vanhassakaupungissa on Vantaanjoen rannoilla toiminut vesivoimaa ja vettä käyttäviä tuotantolaitoksia aina 1550-luvulta lähtien.

Helsingin vesilaitoksen vanhimmat punatiiliset rakennukset ryhmittyvät Vantaanjoen suuhun. Kuninkaankartanonsaarella on suorakaiteen muotoiset 1895 rakennetut suodatinaltaat, joiden nykyinen usean muutoksen jälkeinen ulkoasu on ilmeisesti Gunnar Taucherin suunnittelema. Eteläkärjessä on 1914 katettu John Lilljan suunnittelema pyöreä suodatin- ja saostusallasrakennus. Kuninkaankartanonsaaren kolmas suuri laitosrakennus on 1909 valmistunut Hj. Åbergin suunnittelema pikasuodatinlaitos. Siihen liittyvä pieni tasauskaivo on Gunnar Taucherin suunnittelema. Kosken partaalla ovat lisäksi puinen, Karl Af Segerstadin 1909 suunnittelema vesilaboratoriorakennus ja tiilinen 1910 rakennettu vedenottamo. Rakennukset ovat Tekniikan museon käyttössä.

Kosken länsipuolelle Vanhankaupungin rantaan sijoittuvat punatiilinen 1884 valmistunut mylly, vesilaitoksen 1931 valmistunut ilmeisesti Gunnar Taucherin suunnittelema höyrypumppulaitos ja ensimmäinen 1876 valmistunut turbiinipumppulaitos. Kaikki rakennukset ovat Voimalamuseon käytössä.

Vesilaitoksen vanhat rakennukset jokisuussa korvannut Koskelan laitos on rakentunut 1920-luvulta alkaen. Saostuslaitoksen vanhin osa vuodelta 1928 on Gunnar Taucherin suunnittelema. Saostusaltaita on laajennettu 1939 John Lilljan ja 1963 Bertel Saarnion suunnitelmin. Suodatinlaitos altaineen ja pumppuasemineen on 1960-1970-luvuilta.

Vesilaitoksen työnjohtajien ja -tekijöiden kolme asuinrakennusta, ylikonemestarin ja koneenhoitajan tiilirakennus vuodelta 1899 sekä kymmenkunta vuotta myöhemmin vesilaitoksen asunnoiksi otetut puurakennukset, ovat pihapiireineen Hämeentien varrella vastapäätä Voimalamuseota.
 
Historia
Kustaa Vaasa perusti kuninkaankartanon Helsinginjoen, nykyisen Vantaanjoen suulle 1550. Saarella koskien äärellä sijainnut kartano toimi parikymmentä vuotta. Kosken vesivoima on pyörittänyt myllyä 1550-luvulta alkaen jokseenkin keskeytyksettä vuoteen 1915 saakka. Kosken ympäristössä on pitkään ollut teollisuutta, mm. saha 1735-1840, värjäämö ja polttimo 1700-luvun lopussa, myöhemmin mm. panimo ja tiilitehdas.

Helsingin kaupunki suunnitteli 1860-luvulla Vantaanjoen vesivarojen hyödyntämistä vesijohtolaitokseen. Laitoksen rakentaminen aloitettiin 1872 itävaltalaisen yrityksen toimesta insinööri Robert Huberin johdolla, 1875 vesijohtolaitos siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen. Ensimmäisenä, vuoteen 1877 mennessä, valmistuivat suodatinallas Kuninkaankartanonsaareen, kivipato ja kosken länsirannan turbiinipumppulaitos, rautasilta valmistui 1889. Vantaanjoen suodatettu vesi pumpattiin Alppilan vesitorniin koskesta voimansa saavilla vesiturbiinipumpuilla 1876 alkaen. Alppilasta vesi johdettiin edelleen kaupunkiin.

Joen länsirannalle turbiinipumppulaitoksen eteläpuolelle rakennettiin uusi tiilinen vesivoimalla toimiva mylly 1884 ja pohjoispuolelle höyrypumppurakennus 1890, joka korvattiin uudella höyryvoimalalla 1931. Vesilaitoksen turbiinipumppulaitos pumppuineen ja höyryvoimala sekä mylly ovat toimineet Helsingin kaupunginmuseon Voimalamuseona vuodesta 2000.

Vesilaitoksen Kuninkaankartanonsaaren rakennuksia laajennettiin 1950-luvulle asti. Saarelta ryhdyttiin siirtämään toimintoja Vantaankosken pohjoispuolelle Koskelaan, jonne rakennettiin 1928-30 mm. uusi saostuslaitos. 1970-luvun taitteessa siirrettiin Koskelaan mm. suodatinlaitos, pumppuasema ja puhdasvesialtaat, otsonointilaitos rakennettiin sinne 1978. Vedensuodatus Kuninkaankartanonsaaressa loppui 1970 ja kaikki vedenkäsittely 1972. Tekniikan museon säätiö perustettiin 1969 ja tekniikan museon näyttelytoiminta vesilaitoksen entisissä tiloissa aloitettiin 1972.
 
Lisätietoa
John L. W. Lillja, Helsingin kaupungin vesijohtolaitos 1876-1936. Helsinki 1938.

Jukka Erävuori, 100 vuotta vesilaitostoimintaa Helsingissä. Helsingin kaupungin julkaisuja no 28. Helsinki 1976.

Helena Hakkarainen, Lauri Putkonen, Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt. Teollisuusrakennusten inventointiraportti. Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 1/95. Helsinki 1996.

Timo Herranen, Vettä ja elämää. Helsingin vesihuollon historia 1876-2001. Helsinki 2001.
 
kohteeseen sisältyy:  museo; muu tuotantorakennus; mylly; pihapiiri; silta; työväen asuintalo; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Vanhankaupungin vesivoimala ja voimalamuseo. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tapani Sainio 2017
Vanhankaupungin vesivoimala ja voimalamuseo. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Tapani Sainio 2017.
Voimalamuseon rakennuksia. Timo-Pekka Heima 2009
Voimalamuseon rakennuksia. Timo-Pekka Heima 2009.
Tekniikan museon rakennuksia Kuninkaankartanonsaarella. Timo-Pekka Heima 2009
Tekniikan museon rakennuksia Kuninkaankartanonsaarella. Timo-Pekka Heima 2009.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009