 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Porvoo | Uusimaa | |
Porvoon saaristokylät |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Porvoon saaristokylät | ||
| Kuvaus | ||
| Porvoon rannikon suurilla saarilla Emäsalossa, Vessölandetissa ja Pellingissä on vanhoihin kyläraitteihin tukeutuen runsaasti hyvin säilynyttä kyläasutusta mm. Bengtsbyssä, Sondbyssä ja Londbölessä sekä Pellingin Söderbyssä ja Österbyssä. Kyläasutus liittyy luotsitilahistoriansa puolesta Suomenlahden merenkulun historiaan. Saaristokylien rakennuskanta koostuu 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennustyypeistä, maalaistaloista, mäkituvista ja huviloista sekä kouluista ja yhdistystaloista.
Emäsalon kylät keskittyvät saaren itäreunaan tien varteen. Erityisen hyvin vanhan kylärakenteensa on säilyttänyt Vaarlahden Bengtsbyn kylä, jonka rakennuskannasta suurin osa on valmistunut ennen 1940-lukua. Bengtsbyn tiheän rivikylän talot sijaitsevat molemmin puolin tietä, mutta vanhaa asutusta on myös kylän itäpuolella rannan tuntumassa. Bengtsbyn vanha VPK:n talo on säilynyt metsässä kylätien länsipuolella. Perinteisiä pihapiireja on mm. on Rönnbackan, Storspiksin, Hummasin, Spakiksen, Nygrannin, Nybackan ja Nilsasin tiloilla. Koulurakennus on vuosisadan alusta ja seuratalo Midgård vuodelta 1912. Vessölandetissa ovat Sondbyn ja Londbölen kylät säilyttäneet hyvin perinteisen, tiiviin luonteensa. Huomattavimpia yksittäiskohteita Sondbyssä ovat vanha sotilasvirkatalo Skeppars aittoineen 1800-luvulta, Nedre Kärraksen, Backaksen ja Nystubackenin päärakennukset. Kylän pienet pellot ympäröivät sitä rajautuen etelässä mereen ja idässä ja lännessä purojen varrella sijaitseviin niittyihin. Pellingin saaristolaiskylän asutus on keskittynyt teiden risteykseen. Kyläkuvaa leimaavat pitkänomaiset harjakattoiset maalaistalot 1900-luvun alusta (Vävärs, Nybondas, Smedsin, Nedra Brandts). Österbyn kyläasutus jakautuu kahteen ryhmään kahdolle mäelle, harjun rivikylään ja Yrjaksen mäelle. Taloryhmien välille jää pieni viljelyaukea. Kylässä on 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennettu yhdistystalo ja kansakoulu. |
||
| Historia | ||
| Uudenmaan rannikkoseudulle saapui ruotsalaisia uudisasukkaita 1000-luvun ensimmäisinä vuosisatoina.
Emäsalon saaren Vaarlahden, Bengtsbyn, Orrbyn ja Emsalön kylät sijaitsivat 1560-luvulla nykyisen tien varressa meren rannalla. Bengtsby oli kylistä ainoa, joka ei sijainnut aivan meren rannassa, vaan sen viisi taloa olivat suurinpiirtein nykyisellä kylänpaikalla tien varressa. Sondbyn kylätontti sijaitsi nykyisten Skepparsin ja Kärrasin talojen kohdalla Hemvikenin pohjukassa. Sondby oli rivikylä, jonka 6 taloa sijaitsivat tiiviisti kylätien varressa. Londböle oli 1700-luvulla rälsitila, joka myöhemmin muodostui ryhmäkyläksi nykyiselle paikalleen. Kylien pellot sijaitsivat jo 1700-luvulla nykyisillä paikoillaan kylien ympärillä. Pellinki mainitaan kirjallisissa lähteissä 1431. Pellingissä oli 1560-luvun kyläluettelon mukaan yhteensä 13 taloa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Göran Selén, Porvoon pitäjä kautta aikojen 1-2. Porvoon maalaiskunta 1996-97.
Teija Ahola, Pellingin saariston kulttuuriympäristöselvitys. Selvitystyö Ahola. Porvoon kaupunki 2008. Seppo Laurell, Valo merellä-Ljuset till havs. Suomen majakat 17753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; talonpoikaistalo; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU