på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo
Kuvaus
Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo ovat saleineen, näyttämöineen ja lämpiöineen kokoontumis- ja kulttuurirakennuksia, jotka kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Pääkaupungin keskustaan 1970-luvulla valmistunut Finlandia-talo on kansallinen juhlatalo ja kansallinen symbolirakennus muiden ympäristön vastaavien rakennusten kuten Eduskuntatalon, Kansallismuseon ja Helsingin rautatieaseman tavoin. Finlandia-talo on myös vakiintunut kansainvälisten kongressien pitopaikka.

Arkkitehti Alvar Aalto on alkuaan suunnitellut Finlandia-talon osaksi Töölönlahden kulttuurirakennusten rivistöä, mutta Aallon Helsingin keskustasuunnitelmasta vain Finlandia-talo on toteutunut. Carraran valkoisella marmorilla ja osittain mustalla graniitilla verhottu rakennus sijaitsee kaupunkirakenteesta irrallaan puistossa, jonne konserttitalosta ja kongressisiivestä koostuvaa rakennusta lähestytään juhlavasti. Konserttisali erottuu muita tiloja korkeampana. Päähuonetilat, 1750-paikkainen konserttisali ja 350-paikkainen kamarimusiikkisali, sijaitsevat salikerroksessa ja hallintotilat parvekekerroksessa. Valkoisten marmoripintojen juhlistamat, Töölönlahdelle avautuvat aulatilat ovat muunneltavissa erilaisiksi tilayhdistelmiksi tilaisuuksien mukaan ja kongressisiiven kaksi salia voi yhdistää yhdeksi tilaksi.

Finlandia-taloa ympäröi Hakasalmen puisto. Hakasalmen 1843 rakennetussa huvilassa on toiminut Helsingin kaupunginmuseo 1911 alkaen.

Helsingin kaupunginteatteri on modernin teatterisuunnittelun edustava esimerkki. Teatterin julkiset yleisötilat avautuvat ympäröivään puistoon ja Eläintarhanlahden vesimaisemaan suurten lasiseinien kautta. Vaaleilla muotoklinkkereillä verhotuista julkisivuista näyttämö erottuu tornimaisena muuten horisontaalisesta, maisemaan sopeutetusta rakennusmassasta.

Kulttuuritalo on Suomen ensimmäinen kongressi- ja konserttikäyttöön suunniteltu rakennus Alppiharjun kaupunginosassa. Rakennus kuuluu arkkitehti Alvar Aallon punatiilikauden päätöihin. 1950-luvulla rakennetun teräsbetonirunkoisen Kulttuuritalon vapaamuotoisen viuhkamaisen saliosan kaareva julkisivumuuri on verhoiltu punatiilellä, joka on Alvar Aallon tarkoitusta varten muotoilema erikoistiili. 1500 hengen salia vastapäätä oleva suorakaiteinen viisikerroksinen toimistosiipi on julkisivuiltaan lasia ja kuparia. Sali- ja toimistosiipeä yhdistää sisääntuloaula- ja kokous- ja luentosaliosa. Rakennuksen osat kehystävät kivettyä sisäpihaa, pihalla olevassa suihkulähteessä on Wäinö Aaltosen kupariveistos "Suomalaisen työmiehen käsi".
 
Historia
Kulttuuritalo rakennettiin Suomen kommunistisen puolueen (SKP) juhla- ja kokoontumistiloiksi sekä puoluetoimistoksi. 1958 valmistunut talo toteutettiin suurelta osin talkoovoimin. Alkuaikoina talossa toimi erilaisia kerhoja, elokuvateatteri sekä urheiluseura. Akustiikaltaankin onnistunut pääsali oli alusta alkaen tärkeä konserttitila ja Radion sinfoniaorkesteri oli pitkään Kulttuuritalon vuokralaisena vuodesta 1963. Kulttuuritoiminnasta vastasi Kulttuurityö ry 1990-luvun alun SKP:n konkurssiin ja rakennuksen omistajanvaihdokseen asti. Sen jälkeen rakennuksesta vuokrattiin korkeakoulu- ja virastokäyttöön.

Helsingin Kaupunginteatterin suunnittelukilpailun 1961 voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Rakennuttajana oli Helsingin kaupunki ja rakennus luovutettiin Helsingin teatterisäätiön hallintaan 1967. Lisärakennus valmistui 1989 suunnittelijanaan Arkkitehdit Oy Timo Penttilä - Kari Lind - Sakari Tilanterä.

Finlandia-talon suunnittelu aloitettiin 1962 ja toteutettiin 1967-1971. Laajennusosa eli kongressisiipi valmistui 1975, jolloin Suomi järjesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen. Julkisivujen korjaus aloitettiin 1990 ja valmistui 1999. Ainoastaan Finlandia-talo toteutui Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmassa 1961 suurta, viuhkamaista keskustoria ympäröineestä kulttuurirakennusten rivistä.

Hakasalmen puistossa, Finlandia-talon vieressä paljastettiin presidentti Kekkoselle omistettu muistomerkki 2000. Muistomerkistä 1997 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti kuvanveistäjä Pekka Jylhä ehdotuksellaan Lähde.
 
Lisätietoa
Alvar Aalto: arkkitehtuuria Suomessa. Toim. Elina Standerkjöld. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki. 1989.

Alvar Aalto Kulttuuritalo. House of Culture Helsinki.
Rakennustieto Oy. Helsinki 1998.

Päivi Lukkarinen (toim.), Kulttuuritalo / House of Culture. Alvar Aalto Säätiö, Jyväskylä, Helsinki 2000.

Päivi Lukkarinen (toim.), Finlandia-talo / Finlandia Hall. Alvar Aalto Säätiö, Jyväskylä, Helsinki 2000.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Finlandiatalon rakennushistoriaselvitys. Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy, 2005.

Aleksi Malmberg (toim.), Kulttuuritalo - puoli vuosisataa tarinoita ja tapahtumia. Helsinki 2008.

Leena Makkonen, Alvar Aallon kädenjälki Helsingissä. Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto 2009.
 
kohteeseen sisältyy:  muu kulttuurirakennus; teatteri;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Helsingin kaupunginteatteri.

Finlandia-talo.

Kulttuuritalo.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo
 
© Museovirasto 2009