 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Alvar Aallon oma talo ja arkkitehtitoimisto |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Alvar Aallon oma talo ja arkkitehtitoimisto | ||
| Kuvaus | ||
| Arkkitehtipariskunta Alvar ja Aino Aallon itselleen suunnittelema Munkkiniemen Riihitien talo on kokonaisuudessaan, sisustuksineen ja ympäristöineen, oivallinen esimerkki modernismin tulosta maamme rakennus- ja sisustustaiteeseen. Asuin- ja työskentelytilat käsittävä rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Tiilimäkeen Aalto on suunnitellut laajenevalle arkkitehtitoimistolleen työtilat, ateljeepuitteet rakennustaiteen luomistyölle.
Kodikas ja intiimi Riihitien talo on vuodelta 1935. Pohjakerroksessa olevat olohuone, ruokailutila ja niihin välittömästi liittyvä toimistosiipi muodostavat rakennuksen keskeisen sisätilakokonaisuuden, joka avautuu suojaisalle ja aurinkoiselle pihalle. Toisessa kerroksessa ovat makuuhuoneet ja terassi. Tasakattoiseen rakennukseen on käytetty yksinkertaisia materiaaleja. Ulkoarkkitehtuuria leimaavat vuorottelevat tummat pystypaneelipinnat ja valkoiset slammatut tiiliseinät. Kadun puolelle talo on suljettu. Tonttia ympäröivät tiili- ja puuaidat. Alvar Aallon 1950-luvun puolivälissä rakennettu ateljee- ja toimistorakennus sijaitsee myös Munkkiniemessä, osoitteessa Tiilimäki 20. Aallon omien sanojen mukaan ateljee on välttämättömyys, koska rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa toimistossa. Aalto kirjoittaa Arkkitehti-lehdessä 1959: "Ateljeerirakennus kääntää selkänsä kadulle melkein orientaalisella tavalla ja avautuu sen sijaan intiimiin keskuspuutarhaan, joka amfiteatraalisesti nousten samalla toimii luentosalina." Sisäpihaa rajaavat kaarevaseinäinen yksityisateljee ja toimiston suoraseinäinen piirustussali. |
||
| Historia | ||
| Alvar ja Aino Aallon Riihitien talo suunniteltiin ja rakennettiin vuosina 1935-1936 Aallon perheen asunnoksi ja toimistoksi. Talo oli Aallon perheen pysyvä koti, jossa molemmat puolisot asuivat kuolemaansa asti, Alvar Aalto 40 vuotta vuoteen 1976 asti. Aallon arkkitehtitoimisto toimi rakennuksessa vuoteen 1955, jolloin uusi toimistorakennus valmistui vähän matkan päähän Tiilimäkeen. Pian Aallon toisen vaimon Elissa Aallon kuoltua 1994 Riihitien asuintalo siirtyi Alvar Aalto Säätiön omistukseen. Talo peruskorjattiin vuosina 2000-2002 arkkitehti Tapani Mustosen suunnitelmien mukaan. Vuodesta 2002 alkaen talo on toiminut kotimuseona.
Tiilimäen arkkitehtitoimiston Alvar Aalto suunnitteli kun toimisto 1950-luvun suurten toimeksiantojen takia tarvitsi lisää työtilaa. Rakennus laajentui U:n muotoiseksi 1962-1963, kun sisäpihan muurin taakse rakennettiin henkilökunnan ruokasali ja toisen kerroksen toimistohuone. Arkkitehtitoimisto jatkoi rakennuksessa Aallon kuoleman jälkeen Aallon vaimon, arkkitehti Elissa Aallon johdolla 1976-1994. Alvar Aalto Säätiön haltuun rakennus siirtyi 1984. Rakennus restauroitiin 2000-luvun alussa. Rakennuksessa toimivat Alvar Aalto -säätiö, Alvar Aalto -museon rakennusperintöosasto ja Alvar Aalto Akatemia. |
||
| Lisätietoa | ||
| Alvar Aalto ja Helsinki. Toim. Eija Kämäräinen ja Arja Lehtonen. Porvoo Helsinki Juva 1998.
Alvar Aalto: arkkitehti 1898-1976. Alvar Aalto -säätiö. Helsinki 1999. Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, do.co.mo.mo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002. Leena Makkonen, Alvar Aallon kädenjälki Helsingissä. Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto 2009. |
||
| kohteeseen sisältyy: kaupungin asuintalo; merkkimieskoti; pihapiiri; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Alvar ja Aino Aallon talo Riihitien varressa. Pekka Kärki 1999. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU