på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Vakuutusyhtiö Pohjan talo, Lasipalatsi ja Rautatalo
Kuvaus
Vakuutusyhtiö Pohjan taloa, Lasipalatsia ja Rautataloa arvostetaan niiden omana aikanaan edelläkäyvistä rakenne- ja arkkitehtuuriratkaisuista. Kaikki kolme pääkaupunkikeskustan liiketaloa kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Vakuutusyhtiö Pohjan liiketaloa pidetään Helsingin ensimmäisenä funktionalistisena rakennuksena. Modernismin tunnuksia ovat mm. sileäksi rapattuja julkisivuja yhtenäisenä kiertävät nauhaikkunat, ensimmäisten liikehuoneistokerrosten suuret myymäläikkunat ja kattoterassi. Kiilamaiselle tontille rakennetussa kahdeksankerroksisessa liiketalossa on valopiha, johon alemmissa kerroksissa sijoittuu kaksikerroksinen toimistosali.

Lasipalatsin avoimen U:n muotoinen liikerakennus reunustaa Helsingin ensimmäisen linja-autoaseman laituripihaa. Lasipalatsi on Helsingin keskustassa ainoa väliaikaiseksi rakennettu basaarirakennus, joka on säilynyt. Aikanaan tyylillisesti rohkean suunnittelun taustalla oli osuustoimintaliike. Liikenteellisessä ja kaupunkirakenteellisessa solmukohdassa sijaitsevan Lasipalatsin liikehuoneistot ovat läpikuljettavia, suuret avoimet näyteikkunat esittelevät liiketiloja niiden molemmin puolin, valkoiseksi slammattuja julkisivuja värittävät neon-valomainokset ja markiisit. Näyttäviä julkisia tiloja kiinteine sisustuksineen ja seinämaalauksineen ovat myös elokuvateatteri ja ravintolasali.

Rautatalo Keskuskadun varrella suunniteltiin Rautakauppa-alan keskusjärjestöille, joiden mukaan rakennus on nimetty ja saanut metallijulkisivut. Rautatalon kuparijulkisivussa on hienovaraisesti huomioitu lähirakennusten 1920-luvun lopun arkkitehtuuri. Rakennuksen arkkitehtonisena ja toiminnallisena keskustilana on kolmen kerroksen korkuinen valopiha, ns. Marmorihalli, jota toimistotilojen parvet reunustavat. Valopihaa ympäröivät ylemmissä kerroksissa toimistotilojen sivukäytävinä toimivat parvet ja alimmassa myymälätilat. Valopihaa kahviloineen, suihkukaivoineen ja marmoripintoineen pidetään Alvar Aallon sovellutuksena Välimeren ulkotilojen siirtämisestä pohjoisiin olosuhteisiin.
 
Historia
Liiketaloarkkitehtuurissa haettiin 1930-luvulla uudenaikaisia rakenne- ja arkkitehtuuriratkaisuja. Sellaisia etsivät myös Kaisaniemenkadun varteen uusia liiketaloja suunnitelleet Henkivakuutusyhtiö Pohja ja Eläkevakuutusyhtiö Elonvara, jotka järjestivät toimitaloistaan arkkitehtikilpailun 1928. Elonvaran kilpailun voitti arkkitehti Yrjö Lindegren ja Pohjan arkkitehti Oiva Kallio. Pohjan talo on keskieurooppalaisen funktionalismin oppien mukainen liiketalo, joka valmistuessaan 1930 sai mainetta uudenaikaisuudellaan. Sen sijainti Kaisaniemenkadulla perustuu Eliel Saarisen 1912-1913 laatimaan murtokatusuunnittelmaan. Rautatientorilta lähtevällä liikenteellisellä poikittaisväylällä haluttiin luoda myös uutta julkisivua.

Kamppiin 1830-luvulla rakennetun ns. Turun kasarmin tontti siirtyi kaupungin omistukseen 1934. Kaupunki antoi kasarmialueen 10 vuodeksi paikallis- ja kaukoliikenteen linja-autoasemalle ja basaarirakennukselle. Kasarmin talousrakennus kunnostettiin linja-autoasemaksi. Suomen osuuskauppojen keskuskunta (SOK) ja Voinvientiosuusliike Valio vuokrasivat Lasipalatsin maa-alueen kaupungilta ja antoivat arkkitehtisuunnittelun arkkitehtiylioppilaiden Niilo Kokon, Viljo Revellin ja Heimo Riihimäen tehtäväksi ja rakennuttivat Lasipalatsin. Linja-autoasema avattiin 1935, Lasipalatsi 1936. Lasipalatsin editse kulkevan Heikinkadun, nykyisen Mannerheimintien, uusi linjaus valmistui liikerakennuksen kanssa samoihin aikoihin 1935: suurkaupunkimaiselle keskustabulevardille tehtiin jalankulkijoille, lehmuksille, autoille ja raitiotievaunuille kullekin omat kaistansa. Lasipalatsi korjattiin alkuperäisiä suunnitteluideoita kunnioittaen 1999 (Arkkitehtitoimisto Alli Oy) ja rakennuksessa toimii Lasipalatsin mediakeskus.

Keskuskatu 3:n liikerakennuksen suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu 1950. Rautatalo valmistui 1955 arkkitehti Alvar Aallon voittaneen ehdotuksen pohjalta. Aalto toteutti Keskuskadun liikekatulinjauksen 1916 suunnitelleen Eliel Saarisen ajatusta mm. korttelin sisätilojen aktiivisesta käytöstä.
 
Lisätietoa
Marika Hausen, Kirmo Mikkola, Anna-Lisa Amberg ja Tytti Valto, Eliel Saarinen. Suomen aika. Keuruu 1990.

Timo Tuomi, Kristiina Paatero ja Eija Rauske (toim.), Alvar Aalto seitsemässä talossa - Alvar Aalto i sju hus. Tulkintoja arkkitehdin elämäntyöstä - Tolkningar av en arkitekts livsverk. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 1998.

Hilkka Högström (toim.), Lasipalatsi. Lasipalatsin mediakeskus. Helsinki 1999.

Timo Jeskanen, Pekka Leskelä, Oiva Kallio. Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2000.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, do.co.mo.mo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.
 
kohteeseen sisältyy:  kauppa- ja liikerakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Lasipalatsi.

Vakuutusyhtiö Pohjan talo.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Vakuutusyhtiö Pohjan talo, Lasipalatsi ja Rautatalo
 
© Museovirasto 2009