på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä
 
Kuvaus
Puolustusvoimien 1930-luvun rakentamisessa on hyödynnetty aikakauden uusinta arkkitehtuurikehitystä ja kansainvälisiä vaikutteita armeijan uudenlaisiin rakentamistarpeisiin ja suomalaisiin oloihin sovitettuna. Aikakauden sotilasrakennuksista kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan kuuluvat Helsingissä sotilassairaala Tilkka, autokomppanian kasarmi Taivallahdessa ja Santahaminan kadettikoulu sekä sotilaskoti Korialla ja Immolan kasarmialue Imatralla. Suomen puolustusvoimien edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla myös kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta maasta.

Sotilassairaala Tilkan yhdeksänkerroksisen vaalean rapatun päärakennuksen tunnuspiirteenä ovat etelään avautuvat, pääportaan ympärille kiertyvät puolipyöreät parvekkeet kaiteineen. Funktionalististen periaatteiden mukaan suunnitellun rakennuksen toiminnallinen jäsentyminen, tilankäytön rationaalisuus, pitkälle mietityt kulkuyhteydet ja tekniset sovellukset heijastuvat myös ulkoarkkitehtuuriin.

Vuodeosastojen potilashuoneet isoine ikkunoineen on keskitetty korkean päärakennuksen seitsemään ylimpään kerrokseen, avoimen maiseman puolelle, jossa ilman ja valon saanti ovat parhaimmillaan. Palvelevat huoltotilat ovat keskuskäytävän toisella puolella. Hissit ja kuilut ovat muodostaneet pystysuuntaisen liikenneverkoston mm. vuodeosastojen alla olleeseen keittiöön ja pesulaan. Nelikerroksinen siipirakennus on suunniteltu toimenpiteitä varten (mm. poliklinikka, laboratoriot ja leikkausosasto). Leikkausosaston tilajäsentely on Suomessa ainutlaatuinen: kahdeksankulmaisen keskushallin ympärillä on neljä leikkaussalia ja niiden välissä valmistelu- ja instrumenttien sterilointitilat.

Rakennuksen viisikerroksinen kaartuva laajennus on 1965 rakennettu 1930-luvun siipirakennuksen jatkeeksi, ja se noudattaa 1930-luvun tilajäsentelyn periaatteita, eli palvelevat aputilat keskikäytävän toisella puolella ja palveltavat potilashuoneet ja parvekkeet käytävän eteläpuolella. 1960-luvulta ovat myös toimistosiipi päärakennuksen toisessa kyljessä sekä Mannerheimintien suuntainen matala siipi, jossa on toiminut mm. sotilasapteekki. Sairaalarakennuksen alkuaan avara ympäristö on nyttemmin kaavoitettu ja rakennettu asuin- ja toimistokäyttöön.

Taivallahden autokomppania tunnetaan vaaleasta nauhaikkunallisesta kasarmirakennuksesta, jonka Mechelininkadun siivessä on miehistö- ja huoltotilat ja Pohjoisen Hesperiankadun siivessä esikunta- ja opetustilat. Opetus- ja ruokasalit ovat alimmissa kerroksissa. Ylempien tupakerrosten väljät ja valoisat sivukäytävät on suunniteltu myös miehistön harjoitus- ja oleskelutiloiksi. Avaraan autohalliin liittyvät huoltamotilat kaartuvat sisäpihalle, päätteenä on siro bensiinipumppukatos. Korjauspaja, sittemmin soittajakoulu ja sotilaskoti, rajaa pihaa tontin pohjoisreunalla.

Teknistyminen ja motorisointi näkyvät autokomppanian kasarmirakennusten suunnitteluratkaisuissa ja heijastuvat myös ulkoarkkitehtuuriin. Sekä autojen että miehistön liikenteen sujuvuus on määritellyt tontin, pihan ja rakennusten järjestelyitä. Harkitut ajoväylät, kääntösäteet, pysäköinti- ja huoltoalueiden sijoitukset sekä niiden kytkeytyminen rakennuksiin sisäänkäyntien kohdalla ovat innoittaneet pyöreiden ja kaarevien muotojen käyttöön. Erityisesti kasarmia ja autohallia voidaan toiminnallisuudessaan kuvata eräänlaisina koneina. Tilojen käytön hierarkia ilmenee niiden koossa, jäsentelyssä ja sijoituksessa, mutta myös yksityiskohdissa, materiaaleissa ja rakennusosissa. Pääporrashuoneessa on leijona-reliefi ja ruokasalissa vuoden 1935 maailmankarttamaalaus.

Kadettikoulun pelkistetyt rakennukset Santahaminassa, kookkaat koulu- ja ruokala-juhlasalirakennukset sekä pienemmät kasarmi, kurssirakennus, asuinrakennus ja talli, ympäröivät mäntyjä kasvavaa pihaa. Sisätiloista mainittakoon erityisesti kolmikerroksisen koulurakennuksen siipiosassa olevat voimistelusali, uima-allas ja sauna pesutiloineen. Arkkitehtonisesti vakuuttavaa uimahallia leimaa keinovalon harkittu vuorovaikutus suurien lasipintojen antaman luonnonvalon kanssa.
 
Historia
Puolustusvoimien rakennustoiminta lisääntyi tuntuvasti 1930-luvulla. Aikakauden rakentamistarpeet liittyivät mm. uuteen kertausharjoitusjärjestelmään, moderneihin erikoisaselajeihin (kuten ilmavoimat ja autojoukot), sotilassairaalalaitoksen kehittämiseen, varikkopaikkoihin ja sotatarviketeollisuuteen.

Arkkitehtuurisuunnittelusta huolehti puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimiston valpas ja vireä suunnittelijakunta. Suunnittelussa hyödynnettiin ennakkoluulottomasti kansainvälisen arkkitehtuurikehityksen uusimpia tuloksia. Modernismi istui hyvin sekä uudentyyppisiin suunnittelutehtäviin että propagandavälineeksi samalla kun pyrittiin kohottamaan puolustusvoimien toimintaympäristöjen ulkoista ilmettä mm. nykyaikaisuutta korostavasti.

Ajanjakson sotilasarkkitehtuurin tärkeimpiin esimerkkeihin kuuluvat Helsingissä Tilkan sotilassairaala, Taivallahden kasarmi (autokomppania) ja Maanpuolustuskorkeakoulun vanhempi rakennuskanta Santahaminassa. Pääkaupungin ulkopuolisista 1930-luvun sotilasrakennusperinnön kohteista mainittakoon mm. lentotukikohdat Immola Imatralla (nykyinen rajavartioston alue) ja Luonetjärvi (Jyväskylässä), Niinisalon kasarmialue Kankaanpäässä (alkuaan kertausharjoituskeskus) sekä vanhempia kasarmialueita täydentäneistä yksittäisistä rakennuksista entinen sotilaskotirakennus Korialla (Kouvola).

Suomen puolustuslaitoksen sairaanhoito järjestettiin keskitetysti 1930-luvulla. Viipurin keskussotilassairaala valmistui 1931, Helsingin Tilkka 1936. Näiden lisäksi rakennettiin yhdeksän pienempää varuskuntasairaalaa.

Sotilassairaala Tilkka rakennettiin silloisen kivikaupungin ulkopuolelle avaralle puistomaiselle huvilatontille. Tilkan sotilassairaala suunniteltiin rakennustoimistossa arkkitehti Olavi Sortan johdolla. Tilkan sairaalan moderneja teknisiä, toiminnallisia ja tilallisia ratkaisuja esiteltiin laajasti kotimaisille ja ulkomaisille ammattilaisille.

Siipiosan laajennus, toimistosiipi ja matala apteekkisiipi vuodelta 1965 ovat myöskin Sortan suunnittelemia. Laajennusta lukuunottamatta Tilkassa tehtiin sen sotilassairaalakäytön aikana vain vähäisiä muutoksia. Tilkka toimi keskussotilassairaalana vuodesta 1941 vuoden 2005 loppuun, minkä jälkeen valtiolta luovutettu rakennus muutettiin vanhusten palvelutaloksi.

Autokomppanian alue varattiin kasarmille kun maa-alue tuli valtion omistukseen 1920-luvulla. Rakennustoimistossa kasarmin ja autohallin suunnitteli arkkitehti Martta Martikainen ja korjauspajan arkkitehti Märtha Lilius-Tallroth. Suunnittelu aloitettiin 1934 ja kasarmi valmistui 1935, autohalli 1936 ja korjauspaja 1939. Autokomppanian rakennukissa funktionalismin suunnitteluperiaatteiden mukaisesti tilojen käyttötarkoitus ratkaisi myös tilojen jäsentelyä ja muotokieltä: autojen kulkuun pyöreitä muotoja ja sotamiesten kulkuun suorat reitit. Tiedotuksessa valmiilla modernilla kasarmilla uuden aselajin käyttössä luotiin mielikuvaa edistyksellisestä puolustuslaitoksesta. "Autopojat funkiskasarmissa" otsikoi Suomen Kuvalehti kuvareportaasinsa 1935. Autokomppanian kasarmialueen länsiosaan rakennettiin 1950-luvulla kaksi kerrostaloa puolustusvoimien henkilöstölle.

Uusi kadettikoulu päätettiin rakentaa Santahaminaan ja arkkitehtonisen kokonaisuuden suunnitteli puolustusministeriön arkkitehti Olavi Sortta apunaan arkkitehdit Kyllikki Halme ja Irma Paasikallio. Rakentaminen aloitettiin 1939. Kadettikoulun rakennushanke kytkettiin alusta pitäen tuolloin näköpiirissä olleiden vuoden 1940 olympialaisten valmisteluun. Viitattiin urheilijoiden majoitus- ja harjoittelutilojen tarpeeseen ja uuden kadettikoulun yhteyteen saatiinkin näollä perustein mm. uimahalli.
 
Lisätietoa
Helsingfors militärsjukhus. Arkkitehti 10/1936.

Anne Mäkinen, Puolustusministeriön naisarkkitehdit 1927-1939. Nainen, taide, historia. Taidehistorian esitutkimus 1985-1986. Taidehistoriallisia tutkimuksia 10. Helsinki 1987.

Anne Mäkinen, Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, do.co.mo.mo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.

Taivallahden kasarmi. Rakennushistoriaselvitys. Museovirasto 2005. Painamaton.

Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, Tilkka 1936-2006. Rakennushistoriaselvitys. Painamaton.
 
kohteeseen sisältyy:  kasarmi; oppilaitos; sairaala, parantola;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Autokomppanian kasarmi.

Santahaminan Kadettikoulu.

Tilkan sotilassairaala.
 
Kartta: Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä Sotilassairaala Tilkka
Kartta: Puolustusvoimien 1930-luvun arkkitehtuuri Helsingissä Autokomppania
 
© Museovirasto 2009