 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Janakkala | Kanta-Häme | |
Leppäkosken kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Leppäkosken kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Leppäkosken kartano ja sen läheisyyteen perustettu Rauhaniemen tiilitehdas edustavat hyvin 1800-luvun kartanomiljööseen ja Suomen teollistumiseen liittynyttä rakentamista. Alueeseen kuuluvalla ratamestarin rakennuksella on rautatiehistorian lisäksi henkilöhistoriallista merkitystä Ida Aalbergin lapsuudenkotina.
Leppäkosken kartanon talouskeskus sijaitsee Puujoen varrella Leppäkosken tiilitehdasyhdyskunnan ja asemakylän eteläpuolella. Kartanon puisto ja puutarha käsittävät 3 ha suuruisen alueen pääpihan itäpuolella ja ovat peräisin 1800-luvun alkuvuosilta. Leppäkosken yli johtaa vanha puusilta ja jokirantaa reunustaa vanha puusto. Kartanon pihapiirissä vanhimmilta osiltaan 1800-luvun alkupuolella rakennettua päärakennusta reunustaa 1800-luvun puolivälissä rakennettu aumakattoinen siipirakennus. Talousrakennusten ryhmä on kartanopihan pohjoispuolella. Janakkalan Leppäkosken asemalla sijaitseva, 1860-luvulta peräisin oleva ratamestarin asuintalo on yksi vanhimmista rautatierakennuksista maassamme. Se on ainoa jäljellä oleva tyyppinsä edustaja. Rakennus liittyy myös maamme kulttuurihistoriaan, sillä se on näyttelijätär Ida Aalbergin lapsuudenkoti. Rakennuksessa on nyt Ida Aalberg -museo. Rauhaniemen tiilitehdas ja sen koristeellinen piippu muodostavat selkeän ja näkyvän kiintopisteen keskellä Leppäkosken asema- ja tiilikylää. Tiilitehtaan toiminta on päättynyt ja rakennukset ovat muussa käytössä. |
||
| Historia | ||
| Leppäkosken entinen rälssisäteri on vanhaa rälssiä. Kartanon ensimmäinen omistaja oli 1550-luvun alkupuolella lainlukija Knuutti Antinpoika. Omistajat olivat pääasiassa virkamiesaatelistoa. 1800-luvun lopulla kartano oli yksi Standertskiöld-suvun hämäläisistä tiloista. Kartanon historiaan liittyy kaksi kulttuurihistoriamme merkittävää nimeä. Kansakoululaitoksen perustajan Uno Cygnaeuksen vanhemmat asuivat Leppäkosken kartanossa hänen syntymänsä aikoihin (1810). Näyttelijä Ida Aalberg syntyi kartanon sivurakennuksessa 1857 ja vietti lapsuutensa rautatien valmistumisen jälkeen läheisessä ratamestarin talossa.
Kartanon päärakennus valmistui kosken rannalle yksikerroksisena 1800-luvun alkupuolella. Rakennusta jatkettiin kaksikerroksisella osalla ja koko rakennus vuorattiin yhtenäisesti ajan henkeen 1873. Päärakennusta ja pihamaata rajaava sivurakennukset valmistuivat 1855, niistä vain pohjoispuoleinen on säilynyt. Leppäkoskesta kehittyi Helsinki-Hämeenlinna -rautatien valmistuttua 1862 tärkeä tiiliteollisuuskeskus. Leppäkosken kartanon tiilitehdas perustettiin 1860-luvulla ja se fuusioitui osaksi Perusyhtymä Oy:tä vuonna 1977. Leppäkoskella oli myös kaksi muuta tiilitehdasta, Sipilän ja Rauhaniemen. Rakennuksena edelleen jäljellä oleva Rauhaniemen tiilitehdas perustettiin 1874 ja vuonna 1960 siihen liitettiin 1860-luvulla perustettu Sipilän tiilitehdas. Rautatieaseman ja tiilitehtaan ympärille rakentui niiden vaikutuksesta pieni taajama. |
||
| Lisätietoa | ||
| Suomen kartanot ja suurtilat III. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1943.
Veikko Kerkkonen, Janakkalan historia. 1976. Ritva Heikkilä, Ida Ahlberg 1984. Rauno Kuokkanen ja Kauko Leiponen, Suomen tiiliteollisuuden historia. Suomen tiiliteollisuusliitto r.y. Tiilikeskus Oy 1981. Veli Nurmi, Uno Cygnaeus-suomalainen koulumies ja kasvattaja. 1987. Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Teija Ahola, Rakennusinventointi – Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Hämeen ympäristökeskus, Janakkalan kunta 2005. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; liikenteenrakennus; merkkimieskoti; muu teollisuusrakennus; pihapiiri; puisto; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Leppäkosken kartanon pihapiiriä, päärakennus ja siipirakennus. Minna Pesu 2006. |
Leppäkosken ratamestarin talo. Sinikka Joutsalmi . |
Rauhaniemen tiilitehdas. Anu Laurila 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU