på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Turku Varsinais-Suomi
Turun linja-autoasema ympäristöineen
Kuvaus
Turun linja-autoasema ympäristöineen on yhtenäinen moottoriliikenteen kasvuun ja linja-autoasemien syntyvaiheeseen liittyvä funktionalististen rakennusten edustava kokonaisuus.

Turun Aninkaistentullissa on 1930-luvulta linja-autoliikenteen moderni keskus, jonka maamerkkinä on yksi rakentamisaikansa ajanmukaisimmista ja kookkaimmista linja-autoasemia Suomessa. Asema koostuu pyöreästä, valolyhdyllä varustetusta kaksikerroksisesta odotussalista ja näköalaravintolasta sekä tavaraliikenteelle varatusta yksikerroksisesta, kulmistaan pyöristetystä rahtisiivestä. Sileäksi rapattu rakennus on varustettu nauhaikkunoin. Asema-alueen linja-autojen tulolaituri on alkuperäisiin suunnitelmiin perustuen suora ja lähtölaiturit hammastettuja.

Aninkaistentullin autoliikennettä palvelemaan rakennettuun kokonaisuuteen kuuluu kaksi suurta funkishuoltoasemaa, joissa ovat toimineet huoltamon lisäksi myös bensiiniyhtiöiden piirikonttorit.

Alun perin Shell Oy:n huoltoasemaksi rakennettu osin kolmikerroksisen kivirakennus on Tuureporin- ja Aninkaistenkadun kulmassa. Rakennuksen linja-autoaseman puoleinen pääty on pyöristetty ja sen julkisivulla on 1930-luvun huoltamoille tyypillinen kookas katos. Osin ravintolakäytössä toimivaan entiseen asemaan liittyy huoltamosiipi neljine huoltohalleineen. Aninkaistensillan kupeessa, vastapäätä linja-autoasemaa, on 1939-1940 rakennettu entinen Esson huoltamo, joka toimii ravintolana. Rakennuksen alin kerros on sisäänvedetty ja toista kerrosta kannattavat pilarit. 1930-luvun huoltamoista poiketen asemalla ei ole irrallista katosta. Savuhormin yhteydessä oleva korkea seinämä on tarkoitettu yhtiön valomainoksen näkyväksi kiinnityspaikaksi.
 
Historia
Autojen määrä kasvoi ja liikennöidyt maantiet lisääntyivät moninkertaiseksi 1920-luvulta 1930-luvulle. Linja-autoliikenne kehittyi maanteiden kunnon parantumisen tahdissa. Linja-autoilla ei ollut vakituisia pysäkkejä eikä asemia ennen kuin liikennöitsijät järjestäytyivät rakentamaan asematoimistoverkostoa 1928. Asemaan kuuluivat laiturit sekä asema-alueeseen liittyvät bensiiniyhtiöiden bensanjakeluasemat ja -katokset. Linja-autoasematoimintaa hoitamaan perustettiin oma yhtiö Matkahuolto 1933. Funktionalistinen vauhdikaslinjainen muotokieli sopi yhteen uusien linja-autoasemien imagon kanssa. 1930-luvun lopussa Matkahuollolla oli 36 linja-autoasemaa. Turun ja Tampereen 1938 valmistuneet asemat olivat merkittäviä virstanpylväitä funkiksen ja linja-autoasemien liitossa. Helsingin Matkahuolto oli avannut asemansa Lasipalatsin sisäpihalle jo 1935.

Suomen ensimmäinen linja-auto lähti Turun ja Uudenkaupungin väliselle reitille joulukuussa 1905. Linjaliikenne niin kaupungin ja maaseudun välillä kuin kaupungin sisälläkin vakiintui Turussa 1920-luvulta. Turun kaukolinjojen asemalle varattiin kolmion muotoinen alue Aninkaistentullista, kaupunkialueen reunalta. Asema sijoittui kaupungin keskeisen sisääntulokohdan, 1931 rakennetun Aninkaistensillan kupeeseen. Silta korvattiin uudella 2000.

Linja-autoaseman suunnittelivat kaupunginarkkitehti Harald Smedberg ja apulaiskaupunginarkkitehti Totti Sora. Tilaohjelman mallina käytettiin Viipurin linja-autoasemaa, mutta erityisesti ravintolan ja valorampin arkkitehtuurissa voi nähdä myös Albin Starkin 1932 piirtämän Tukholman Itäisen rautatieaseman vaikutusta. Asema valmistui 1938. Alakertaan oli varattu tilat odotussalille, asemakonttorille, lippumyymälälle, tavarasäilytykselle ja toiseen kerrokseen ravintolalle. Tulo- ja lähtölaiturit sekä pysäköintialue kuuluivat myös asema-alueen suunnitelmiin, kuten myös toteuttamatta jäänyt erillinen huoltoasemarakennus. Linja-autoasemaan ja sen sisätiloihin on tehty vuosikymmenten mittaan lukuisia muutoksia. Sisätilaremontissa 1994 vanha alaravintola palautettiin baariksi.

Aninkaistentullissa oli sijainnut Shell Oy:n huoltoasema vuodesta 1934 lähtien. Shellin rakennuksen oli suunnitellut arkkitehtitoimisto Jung & Jung ja sen uutuutena oli neonvalot ja yhtiön logon asettaminen valopylvääksi kadun varteen. Suuraseman toinen kerros toimi piirikonttorina. Shell siirsi toimintansa 1960-luvun lopulla Aninkaistenkadun vastakkaiselle puolelle rakennettuun uuteen huoltoasemaan. Vanhaan huoltoasemaan sijoitettiin poliisivartioasema ja kahvila 1959-1960 ja aiemmin avoimen katoksen paikalle rakennettiin tuolloin uudisosa. Rakennusta korjattiin ja laajennettiin 2007-2008, jolloin poliisiasemasiipeä korotettiin kolmikerroksiseksi ja siihen sijoitettiin hotelli ja myymälätiloja.

Linja-autoaseman viereen rakennettu Nobel-Standard Oy:n toimipiste eli Esso valmistui 1940 palvelemaan erityisesti ammattiliikennettä. Rakennuksen suunnitteli Georg Jägerroos. Rakennuksen toisessa kerroksessa toimi yhtiön piirikonttori. Huoltoasema muutettiin ravintolaksi ja hotelliksi 2000-luvun alussa.
 
Lisätietoa
Finsk Shell Ab:s servicestationer. Arkkitehti 3/1934.

Harald Semdberg, Linjebilstationen i Åbo. Arkkitehti 4/1939.

Tauno Ceder, Turun linja-autoliikenteen synty ja sen alkuvuodet. Suomen Turku 2/1981.

Hanna Peltonen, Bensiiniaseman tulo ja vakiintuminen Suomeen ennen toista maailmansotaa. Helsingin yliopisto, taidehistorian laitos. Painamaton. 2001.

Anne Seppälä, Kaukolinja-autojen keskusasema Aninkaistentullissa: Turun linja-autoaseman rakennushanke. Moderni Turku 1920- ja 1930-luvuilla. K&h, kulttuurihistoria. Turun yliopisto. Turku 2004.

Riitta Niskanen, Linja-autoasemat. Lähdön ja saapumisen paikat. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja A:12. 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  kauppa- ja liikerakennus; liikenteenrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Turun linja-autoasema ja entinen Esson huoltamo Aninkaistentullissa.

Entinen Shellin huoltoasema.

Turun linja-autoasema.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Turun linja-autoasema ympäristöineen
 
© Museovirasto 2009