 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Turku | Varsinais-Suomi | |
Halisten kylämäki |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Halisten kylämäki | ||
| Kuvaus | ||
| Halisten kylämäki on yksi Aurajokilaakson kymmenkunnasta vähintään rautakaudelta asti yhtäjaksoisesti asutettuna olleesta kylämäestä. Kylä on säilyttänyt perinteisen rakenteensa ja sen rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
Halisten kylä sijaitsee Aurajoen pohjoispuolella Halistenkosken kupeella vanhan Räntämäen eli Maarian kirkolta Ravattulaan johtavan paikallistien varressa. Kylämäen pitkästä asutushistoriasta kertovat yksi kivikautinen ja useat rautakautiset löydöt. Kylässä on Tätilän, Komosen ja Koski-Frantsin talot. Viljelykset laskeutuvat jokirantaan. Teollisuushistoriallisesti merkittävän Halistenkosken koskimaisemaa hallitsee 1923 käyttöön otettu Turun vesilaitos patoineen. Halisten kylämäki sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. |
||
| Historia | ||
| Aurajoen suu oli Halisten kohdalla 800-luvulla, jonka jälkeen koskipaikka alkoi mataloitumisen takia estää purjehtimisen Aurajokea ylös. Maarian pitäjän Halisten kylässä oli kolme taloa 1560; Tätilä (myöhemmin Kreula), Kallonen (nyk. Komonen) ja Löytänä (Frantsi, nykyisin Koski-Frantsi). Isojaon aikaan 1787 kylän kolme taloa olivat nykyisillä paikoillaan.
Halisten koskeen syntyi jo keskiajalla tuotantolaitoksia. Ensimmäiset kirjalliset maininnat Halisten myllystä ovat vuodelta 1352. 1500-luvulla kosken partaalla sijaitsi maamme varhaisin verkatehdas. Verkamyllyn lisäksi koskessa toimi jauho- ja säämiskämyllyt. 1700-luvulla koskessa oli kaksi jauhomyllyä, tamppimylly ja vanuttamo. 1800-luvulla kosken partaalle rakennettiin väri- ja liitutehtaat. Aurajoen etelärannalle rakennettiin Turun kaupungin uusi vesilaitos 1920-luvun alussa. Sen vieressä sijaitsi tuolloin luumylly, joka purettiin 1920-luvulla, ja leipomo, joka muutettiin vedenpuhdistamon johtajan asunnoksi. Vuonna 1923 käyttöön otetun vesilaitoksen henkilökunnan asuinrakennus rakennettiin Halistentien toiselle puolelle. Vesilaitosta laajennettiin ja ajanmukaistettiin 1931, 1935 ja 1942. Maarian kuntaan kuulunut Halinen liitettiin Turkuun 1944. Halistenkosken yli rakennettiin uusi silta 1980-luvulla, jolloin vanha 1930-luvulla rakennettu silta jäi kevyenliikenteenväyläksi. |
||
| Lisätietoa | ||
| Juhani Rinne, Turusta Halisten koskelle. Helsinki 1905.
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973. Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973. Kaarin Lehtonen, Aurajokilaakson maisema-alueen kulttuurihistorialliset arvot. Turun maakuntamuseo. Monisteita 11/1997. Marko Stenroos, Turkulaisen veden pitkä matka Halisten koskelta Turun keskuspuhdistamolle. Turun vesilaitoksen juhlakirja. 1998. Heli Sjöblom-Immala, Aurajoen laaksosta kaupan keskus. Jussi T. Lappalainen (toim.), Turun sataman historia. Turun satama 1999. |
||
| kohteeseen sisältyy: kylä; muinaisjäännös; muu tuotantorakennus; talonpoikaistalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Halisten kylämäen rakennuskantaa. Hilkka Högström 2008. |
Halisten kylämäki. Hilkka Högström 2008. |
Halisten kylämäen rakennuskantaa. Hilkka Högström 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU