på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Espoo Uusimaa
Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema
Kuvaus
Snettansin ja Rödskogin tiiviit ja rakenteeltaan yhtenäiset kylät muodostavat rakennuksineen ja vuosisatoja viljelyksessä olleine peltoineen hyvin säilyneen, Uudenmaan rannikkoseudulle tyypillisen kylä- ja viljelymaiseman. Peltovainion reunojen mäkiosuuksille sijoittuvat lukuisat kivikautiset asuinpaikat kertovat asutukselle suotuisista olosuhteista jo esihistoriallisella ajalla, jolloin peltolaakso on ollut osa merenlahtea.

Bodomjärven pohjoispuolella avautuvan peltomaiseman pohjoisreunalla lähekkäin olevat kylät ovat vanhan maantien yhdistämät. Parhaiten säilyneitä ovat Rödskogin kylän Hovgårdin, Neppersin, Nybysin ja Buusin rakennusryhmät perinteisine asuin- ja talousrakennuksineen. Maantien ja kyläteiden varsille keskittyneiden tilojen lisäksi kyläkuvaa tiivistävät pienemmät asuinrakennukset ja torpat. Kylän eteläosassa, pellolle työntyvän puustoisen niemekkeen kärjessä olevan Hovgårdin huvilamainen, suuri päärakennus on valmistunut 1894 (A.W.Aspelin). Pihaa rajaavat siipirakennukset 1700-luvun loppupuolelta.

Snettansin taloryhmän päärakennus on saanut nykyasunsa Väinö Vähäkallion suunnitelmin tehdyssä korjauksessa 1920-luvulla. Pihapiirin toinen asuinrakennus, Mommos villa, on vanhimmilta osin 1870-luvulta, mutta sen nykyinen ulkoasu taitekattoineen ja frontoneineen on 1920-luvulta. Kokonaisuuteen kuuluu vanhoja talousrakennuksia ja vanha puutarha. Tilan työväenasunnot sijaitsevat Nettaantien varrella.
 
Historia
Snettansin ja Rödskogin kyläasutus sai alkunsa jo keskiajalla. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Rödskogin kylässä oli kahdeksan taloa ja Snettansin kylässä kaksi. Kyliä yhdistävät ja etelään suuntautuvat maantiet olivat linjaukseltaan samat jo 1700-luvulla.

Snettansin keskiaikaisista taloista, Östergårdista tuli 1600-luvulla ratsutila ja Västergårdista Hovgårdin augmenttitalo. Talot yhdistettiin 1880-luvulla yhdeksi tilaksi. Rödskogin taloluku laski 1600-luvulla neljään taloon, jotka olivat edelleen olemassa olevat Hovgård, Nybys, Buus ja Neppers. Suurin taloista, Hovgård muodostettiin 1660-luvulla yhdistämällä kaksi taloa rälssisäteriksi ja 1682 tilasta muodostettiin säteriratsutila.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Erkki Härö, Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, Espoon kaupunginmuseo 1984.

August Ramsay, Espoo 2, Espoon pitäjä ja Espoon kartano 1600-luvulla, Espoon kaupunki 1984.

Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, toim. Timo Alanen ja Saulo Kepsu, SKS 505, Tampere 1989.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; talonpoikaistalo; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Snettansin taloryhmä ja viljelymaisemaa.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Snettans-Rödskogin kylä- ja viljelymaisema
 
© Museovirasto 2009