Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Nurmijärvi Uusimaa

Nurmijärven kirkonmäki

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Nurmijärven kirkonmäki
Kuvaus
Nurmijärven kirkonmäki, kirkko, seurakuntakeskus, pappila, hautausmaa, siunauskappeli ja asuinrakennukset muodostavat yhtenäisen 1800- ja 1900-luvun rakentamista edustavan kokonaisuuden. Nurmijärven kirkonmäki ja sen rakennukset liittyvät vahvasti kirjailija Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon.

Matalalle harjanteelle, nykyaikaistetun raitin varrelle keskittyneessä ja väljästi rakennetussa kirkonkylämiljöössä sijaitsevat Matti Åkerblomin 1790-luvulla rakentamat kirkko ja tapuli. Kirkko on muodoltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat ovat viistetyt ja ristikeskuksesta kohoaa lanterniini. Kirkon nykyasu perustuu pääosin 1932-34 tehtyyn (Ralf Blomstedt) korjaukseen. Kirkkoa on entisöity 1990-luvun alussa arkkitehtitoimisto Touko Saaren suunnitelmin. Kirkkoa kiertävä kiviaita on rakennettu 1851. Kirkon vieressä on entisen lainamakasiinin lisäksi kaksi seurakuntataloa, toinen 1920-luvulta ja toinen 1980-luvulta.

Maantien varrelle jäävän vanhan hautausmaan keskellä on 1930 käyttöön otettu R. Blomstedtin suunnittelema siunauskappeli. Puiston ympäröimä kirkkoherranpappila on rakennettu 1842 ja sitä on myöhemmin laajennettu. Ylhäällä harjanteella on kirkon itäpuolella neljä vanhempaa asuinrakennusta talousrakennuksineen mm. Lukkarin virkatalo Granbacka ja Aleksis Kiveen liittyvä koulumestari Malakias Costianderin talo Mäntylä.

Kirkonmäen maisemallinen yhteys kirkkojärveen ja nykyiseen kuivauksen seurauksena syntyneeseen peltomaisemaan on katkennut metsittymisen seurauksena.
 
Historia
Nurmijärvi muodostettiin vanhojen hallintopitäjien, Helsingin, Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon raja-alueista Helsingin pitäjään kuuluvaksi kappeliksi 1558. Ensimmäinen kirkko on rakennettu mahdollisesti jo keskiajan loppupuolella. Kirkko oli hautausmaan yhteydessä aina 1790-luvulle, jolloin nykyinen, seurakunnan neljäs kirkko rakennettiin ylemmäksi mäelle.

Nurmijärvi itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnaksi 1600-luvun alkupuolella. Seurakunta oli 1842-1891 Helsingin yliopiston teologian professorin prebendana eli palkkatilana. Vaurastumisen ja yliopiston vaikutus näkyi uutena empiretyylisenä pappilana, joka valmistui 1846.

Nurmijärven vanhempi seurakuntatalo valmistui 1923 arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnitelmin rukoushuoneeksi. Rakennukseen tehtiin muutos- ja laajennustöitä 1953 rakennusmestari Heikki Siikosen piirustusten mukaan. Rakennus toimi seurakuntatalona 1940-luvulta aina 1980-luvulle, jolloin valmistui uusi seurakuntatalo.

Kirkko teki Aleksis Kiveen suuren vaikutuksen. Hän kuvaa teoksissa, runoissa ja kirjeissä Kirkkojärven rannalla olevaa kirkkoa. Nurmijärvi kuivattiin 1900-luvun alkupuolella viljelyskäyttöön.
 
Lisätietoa
Päiviö Tommila, Nurmijärven pitäjän historia 1-2. Nurmijärvi 1958-1959.

Irja Sormunen, Nurmijärven pitäjän historia 3, 1900-1970. Nurmijärvi 1974.

Nurmijärven kulttuurimaisema. Nurmijärven kunta. Nurmijärvi 1985.

Eeva Ojanen, Temppeli korkea: Nurmijärven kirkon kaksi vuosisataa. Nurmijärven seurakunta 1993.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kellotapuli; kirkko; kylä; lainamakasiini; pappila; puisto; siunauskappeli;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
Nurmijärven kirkko. Jari Heiskanen 2008
Nurmijärven kirkko. Jari Heiskanen 2008.
Nurmijärven kirkonmäki. Jari Heiskanen 2008
Nurmijärven kirkonmäki. Jari Heiskanen 2008.
Makasiini ja Nurmijärven kirkon tapuli. Jari Heiskanen 2008
Makasiini ja Nurmijärven kirkon tapuli. Jari Heiskanen 2008.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009