 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Tuusula | Uusimaa | |
Jokelan teollisuusalue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Jokelan teollisuusalue | ||
| Kuvaus | ||
| Jokela on varhainen esimerkki rautatien varrelle rakentuneesta monipuolisesta teollisuusalueesta. Jokelan tiilitehdas, jonka ympärille teollisuustaajama on kehittynyt, on tuotantoalansa keskeinen ja hyvin säilynyt edustaja.
Jokelan rautatieaseman eteläpuolella, Palojoen varrella oleva neljän teollisuuslaitoksen ryhmä muodostaa savupiipuineen ja rakennuksineen edelleen maisemallisesti ja historiallisesti nykyisen taajaman teollisen ytimen. Vaikka teollisuustoiminta on päättynyt ja tehtaisiin liittynyttä moninaista rakennuskantaa on purettu, liittyy alue olennaisesti Suomen teollistumiseen. Jokelan 1874 perustettu tiilitehdas on teollisuushistoriallisesti merkittävä, yksi harvoista säilyneistä tiiliteollisuuden varhaisvaiheen toimipaikoista maassamme. Tiilitehtaan rakennuskantaan kuuluu ns. Jokelan kartano, maatilan rakennuksia ja työväen asuinrakennuksia. Tiilitehtaan lisäksi Jokelassa on tulitikku-, laatikko- ja vanutehtaan rakennuksia. Tehtaiden ja rautatien lisäksi merkittävän osan taajaman maisemakuvaa muodostavat tiilitehtaiden savenotosta syntyneet savikuopat, jotka nykyisin lukuisina lampina muistuttavat alueen teollisuusperinnöstä. Jokelan tiilitehtaan aluetta hallitsee 1946 valmistunut rankorakenteinen mittava tuotanto- ja varastorakennus, johon liittyy tiilinen kaksikerroksinen, 1953 valmistunut konehuone ja tiiliuunin savupiippu. Tiilitehtaan ydin ja yksi sen teollisuushistoriallisen arvon perustekijöistä on 1937-1938 rakennettu polttouuni. Se on noin 57 metriä pitkä, pohjaltaan soikiomaisen renkaan muotoinen tiilestä holvattu rakenne. Uuni koostuu kuudestatoista erillisestä polttokamarista, joiden ansiosta prosessin eri vaiheet saattoivat olla käynnissä samanaikaisesti. tehtaan ruokala ja asunto- ja verstasrakennus sijaitsevat omassa pihapiirissään. Yhteys pääradalle on hoidettu pistoraidetta myöten, tästä yhteydestä muistuttaa enää veturitalli. Tiilitehtaaseen liittyvät radan itäpuolella Jokelan kartanona tunnettu tiilitehtaan omistajan asuinrakennus 1880-luvulta ja 1908 valmistunut ns. uusi huvila, jonka piirustukset tilattiin Lars Sonckin toimistolta. Rakennuksiin liittyy puisto, jossa on mm. lehtikuusikujia. Tiilitehtaan muuta rakennuskantaa ovat tehtaan perustamisen ajalta oleva isännöitsijän talo sekä konttori, Jokelantalon työväenasuntokasarmi ja meijerirakennus. Oy Suomen Vanutehdas Ab:n rakennuskannasta on säilynyt teollisuusalueen länsireunalla useaan otteeseen laajennettu tehdasrakennus. Laatikkotehtaan rakennuskantaan kuuluu pitkä, 1938 valmistunut, kaksikerroksinen tiilirunkoinen teollisuusrakennus ja siihen liittyvä lautarakenteinen varastorakennus. Samaan aikakauteen liittyvät näyttävä valkeaksi rapattu konttorirakennus, muuntaja ja työväen asuinrakennus. Tulitikkutehtaan ympäristön muodostavat kahdessa vaiheessa rakennettu tehdasrakennus ja toimintaan liittynyt vesiallas. Nykyisin tehdasrakennus on Jokelan vankilan käytössä. Tulitikkutehtaaseen kuuluvat arkkitehti Pekka Saareman sotien jälkeen suunnittelemat työntekijöiden, virkailijoiden ja insinöörien asuinrakennukset, jotka antavat hyvän kuvan sodanjälkeisen tehdasyhteisön sisäisestä hierarkiasta. |
||
| Historia | ||
| Pohjois-Tuusula oli ennen rautatien rakentamista harvaanasuttua. Alueen savialueet ja rautatie loivat hyvät edellytykset tiiliteollisuudelle. Raaka-aineen ja kuljetusmahdollisuuksien lisäksi kolmas syy tehtaiden perustamiseen oli nopeasti kasvavan ja kaupungistuvan Helsingin läheisyys, joka tarjosi laajan kysynnän radan varrella olevien tehtaiden tuotteille.
Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui 1862 ja rautatiehen tukeutuva Jokelan teollisuusyhdyskunta sai alkunsa 1874 perustetun tiilitehtaan myötä. Rautatieasema perustettiin seuraavana vuonna. Jokelasta kasvoi jo 1900-luvun alkupuolella merkittävä ja monipuolinen teollisuusyhdyskunta, jossa tuotettiin tiilien lisäksi mm. kattohuopaa, laatikoita, vanua ja tulitikkuja. Jokelan tiilitehtaan lisäksi taajamaan perustettiin useita tiilitehtaita, joista Kolsan tiilitehdas oli merkittävin. Jokelan tiilitehdas oli alansa ensimmäinen suuryritys. Suomessa toimi 1900-luvun alkupuolella kolmatta sataa tiilitehdasta, joista Jokela oli tuotannoltaan suurin. Helsinkiläisten rautatietä rakentamassa olleiden insinöörien yhtiömuotoisena yrityksenä perustama tehdas siirtyi 1877 kauppaneuvos Paul Chmelevskin omistukseen. Chmelevski oli Suomen tiiliteollisuuden uranuurtaja, jolla oli omistuksessaan tai vuokralla tiilitehtaita myös Espoossa, Janakkalassa ja Hausjärvellä. Jatkuvapolttoinen rengasuuni keksittiin 1850-luvulla ja yksi maamme ensimmäisiä rengasuuneja rakennettiin juuri Jokelan tehtaille 1880-luvulla. Jokelan tiiliuuneista on ainoana säilynyt nykyinen, vuosina 1937-38 muurattu uuni. Tehtaan toiminnan turvaamiseksi yritys rakensi teollisuuslaitosten lisäksi työväen asuinrakennukset ja perusti suuren maatilan turvaamaan elintarvikkeiden saantia. Myöhemmin, 1930-luvun lamavuosina, tilan suureen navettaan perustettiin Fennia-Pesula. Jokelan tiilitehdas valmisti tuotteita rakennusteollisuuden tarpeisiin, jolloin rakennustoiminnan suhdannevaihtelut heijastuivat suoraan tehtaan toimintaan. Tuotantoprosessin ja laitteiden modernisoinnista huolimatta Jokela jouduttiin lakkauttamaan 1959, jolloin uusien rakennusmateriaalien teollinen tuotanto syrjäytti poltetun tiilen. Oy Suomen vanutehdas Ab perustettiin 1904 Hyvinkään Kaukakselle. Konkurssin ja omistajanvaihdoksen jälkeen toimintaa laajennettiin Jokelaan, josta hankittiin entiset tärkkelystehtaan rakennukset. Vanutehtaan tuotanto Jokelassa aloitettiin 1915. Kahden tulipalon seurauksena tehdas rakennettiin uudestaan 1917 ja 1920. Nykyisen kuutiomaisen asun tehdas sai 1938 ja 1956 tehdyissä laajennuksissa. 1970-luvulla Oy Tamro Ab osti yrityksen ja aloitti tiloissa ambulanssien valmistuksen. Tulitikku Oy perustettiin 1932 taistelemaan Ivar Kreugerin johtamaa tulitikkutrustia vastaan. Tehdas aloitti toimintansa Jokelassa 1933 ja seuraavana vuonna valmistui tehdasrakennus rautatien varteen. Tehdasta laajennettiin nykyiseen laajuuteen 1964 arkkitehti Pekka Saareman suunnittelmin. Tehtaan asuinalue ns. Pikku-Mikkeli sekä johtajien ja virkailijoiden asuinrakennukset rakennettiin tiilitehtaan puistoon Saareman suunnitelmin 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa. Tehtaan ja asuinalueen väliin valmistui haapatukkien säilytystä varten vesiallas 1960-luvulla. Samassa yhteydessä Palojoki sai uuden uoman. Suomen suurimman tulitikkutehtaan toiminta päättyi 1980-luvun alussa. Helsingin Vallilassa toiminut ja 1888 perustettu laatikkotehdas Sörnäs Ab siirtyi 1930-luvulla Jokelaan. Toiminta päättyi konkurssiin 1960-luvulla uuden materiaalin, muovin tullessa markkinoille. Oy Machine toolin omistukseen rakennukset siirtyivät 1970-luvulla. Tehtaiden ympärille kasvoi taajama. Taajaman synnyttäneet tehtaat lopettivat toimintansa 1900-luvun loppupuolella uusien materiaalien ja tuotantotapojen tultua markkinoille. |
||
| Lisätietoa | ||
| Rauno Kuokkanen, Tiilen lyönti ja käyttö ristiretkiajalta 1850-luvulle. Suomen tiiliteollisuuden historia, I osa. Helsinki 1981.
Kauko Leiponen, Suomen tiiliteollisuus 1860-1978. Suomen tiiliteollisuuden historia, II osa. Helsinki 1981. Mikko Härö, Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennettu ympäristö. Kulttuurihistoriallinen inventointi. Tuusulan kunta 1986. Sanna Kaisa Spoof, Savikkojen valtias. Jokelan Tiilitehtaan sosiaalinen ja fyysinen miljöö. Kansatieteellinen Arkisto 43. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki 1997. http://tiilitehdasperinne.com/ |
||
| Päivitetty tieto | ||
| Vanutehtaan satavuotias tehdasrakennus vaurioitui keväällä 2020 tulipalossa. Rakennus on purettu vuonna 2022. | ||
| kohteeseen sisältyy: kartano; muu hallintorakennus; muu teollisuusrakennus; muu teollisuusrakennus; puisto; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Jokelan tiilitehdas. Hilkka Högström 2008. |
Jokelan tiilitehtaan isännöitsijän talo ja konttori. Hilkka Högström 2008. |
Jokelan laatikkotehdas. Hilkka Högström 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU