 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Vantaa | Uusimaa | |
Backas - Elannon suurtila |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Backas - Elannon suurtila | ||
| Kuvaus | ||
| Backas - Elannon suurtila on komea esimerkki osuusliikkeen 1900-luvun alkupuolen elintarviketuotantotilasta ja se liittyy keskeisesti suomalaisen osuustoiminnan historiaan. Osuusliike Elannon laajaa tuotantoaan varten Backaksen kartanon talouskeskukseen rakennuttama punatiilinen talous- ja asuinrakennuskokonaisuus on yhtenäinen ja edustava.
Backaksen kartano sijaitsee keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien varrella. Osuusliike Elanto on tuottanut kartanon mailla pääosan pääkaupunkiseudulla myymistään elintarvikkeista. Tiilirakennukset on rakennettu samalla tilalla sijainneen Elannon tillitehtaan tiilistä. Talli vuodelta 1921 on arkkitehti Henrik Helinin suunnittelema. Vanha 1870-luvun navetta on 1926-1927 muutettu sikalaksi ja yhdistetty tallin kanssa yhtenäiseksi rakennusmassaksi arkkitehti Urho Åbergin suunnitelmin. Hänen suunnittelemansa navetta on rakennettu pian tämän jälkeen. Alueella on lisäksi joukko samanikäisiä tiilisiä talous- ja asuinrakennuksia. Talouskeskus peltoineen on suurmaataloudesta kertova saareke kaupungistuneessa ympäristössä. Backaksen ratsutilan puisen päärakennuksen runko on rakennettu 1818 ja siivet 1844. Päärakennus on uudistettu 1920-luvun lopulla ilmeisesti arkkitehti Antero Pernajan suunnitelmin. Etelästä johtaa puukujanne päärakennukselle ja sitä ympäröivään laajaan puistoon. Samaan maisemakokonaisuuteen kuuluu viljelyaukean ympäröimä vanha kapteenin virkatalo Petas, jonka aumakattoinen päärakennus on 1850-luvulta. |
||
| Historia | ||
| Backaksen rustholli muodostettiin 1600-luvulla Helsingin pitäjän Veromiehen kylän kantatilasta ja siihen liitetystä autiotilasta. Kartanon päärakennuksen rakennutti 1818 ilmeisimmin luutnantti ja nimismies Nils Jonas Gunnar Ehrenkrona, joka omisti tilan 1812-1817. Seuraavan omistajasuvun Hagelstamin omistuksessa tilaa kehitettiin ja siihen liitettiin useita maatiloja.
Osuusliike Elanto hankki Backaksesta lähes 700 hehtaaria maata 1916 turvatakseen omavaraisuutensa ja tuottaakseen elintarvikkeita myymälöihinsä ja ravintoloihinsa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Elanto hankki omistukseensa runsaasti muitakin tontteja ja kiinteistöjä. Osuusliike Elanto, pääkaupunkiseudun osuuskauppa, ja Helsingin Osuuskauppa olivat syntyneet kansainvälisen osuustoiminnan suomalaisina vastineina 1900-luvun alussa. Suomalaisen osuustoiminnan käynnisti siirtyminen agraariyhteiskunnasta teolliseen ja omavaraistaloudesta kaupankäynnin yhteiskuntaan. Elanto perustettiin 1905 leipomoalan tuotanto-osuuskunnaksi. Sörnäisistä, läheltä satamaa ja työläisten asuntoalueita hankittiin Hämeentien varrella oleva tontti 1906, jolle rakennettiin monipuolinen elintarviketuotantoalue. Elanto laajeni pian laaja-alaiseksi kulutusosuuskunnaksi, joka perusti mm. pääkaupunkiseudulle leipä- ja maitokauppoja lähes jokaiseen kaupunginosaan. (Ks. erillinen kohde Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen.) Backas liittyi Elannon tuotantotoimintaan. Peltojen ja eläinten lisäksi tilalla oli laaja puutarhaviljelmä sekä kolme suurkasvihuonetta tomaatti- ja kurkkuviljelyä varten. Elannon ravintoloiden, leipomon ja oluttehtaan ruokajätteet puolestaan kuljetettiin Helsingistä Backaksen sikojen ruoaksi. Elanto perusti tilalle tiilitehtaan, jonka tuotteilla rakennettiin tilan ulkorakennukset; talli, navetta, suursikala sekä henkilökunnan asuintaloja. Tiiliä käytettiin myös muihin Elannon tarpeisiin; mm. Veromiehenkylän kansakoulu rakennettiin kartanon tiilistä ja kartanon maalle. Vanha päärakennus toimi tilanhoitajan asuntona ja konttorina. Talvisodan aikana, Elannon hallintoneuvostossa ja osuusliikkeen toimitusjohtajana toimineen Väinö Tannerin ollessa Risto Rytin hallituksen ulkoministeri, Suomen hallitus kokoontui Backaksen päärakennuksessa. Backaksen tiloja käytettiin myös valtionarkiston hajasijoituspaikkana Helsingin pommitusten aikana. Sotien jälkeen Vantaan kaupungin kasvu, siirtoväen asuttaminen, Helsinki-Vantaan lentokenttä, Kehä III ja teollisuusalueet pienensivät vähitellen kartanon maa-alueita. Maatalous keskellä kasvavaa kaupunkia muuttui mahdottomaksi ja Elanto luopui maa-alueista kartanon tilakeskusta ja lähipeltoja lukuunottamatta. Backaksen entisille maille on rakennettu mm. Veromäen ja Kartanonkosken asuinalueet. |
||
| Lisätietoa | ||
| Tauno Perälä, Helsingin maalaiskunnan historia I 1865-1945. Helsinki 1965.
Rakennuskulttuuri Vantaalla. Kuntasuunnitteluviraston julkaisu C 24:1981. Pirjo Tuominen, Backas kartano elää. Tammi 1988. Markku Kuisma, Helsingin pitäjän historia II 1550-1713. Vantaan kaupunki 1990. Markku Kuisma, Helsingin pitäjän historia III 1713-1865. Vantaan kaupunki 1991. Backaksen tilan rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi. Arkkitehtitoimisto Ark-Byroo 2004. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; puisto; talousrakennus; tie; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Backaksen kartano. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Paju~commonswiki 2018. |
Elannon suurtilan navetta. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Paju~commonswiki 2018. |
Elannon suurtilan talousrakennuksia. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Paju~commonswiki 2018. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU