Museovirasto
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristot RKY
på svenska    tietoa palvelusta    palaute

 PERUSHAKU
kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU
maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Enonkoski Eurajoki Hamina Joensuu Joutsa Kihniö Kuhmo Muhos Mustasaari Mäntyharju Nurmijärvi Närpiö Pihtipudas Pyhäjoki Raahe Ristijärvi Sonkajärvi Taivassalo Tampere

Museosilta
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Museosilta
Kuvaus
Tiehallinnon valitsemat museosillat kuvastavat maamme liikenneverkon ja sillanrakennustaidon kehitysvaiheita 1700-luvulta nykypäiviin saakka. Museosillat -teemakohteessa mainittujen siltojen lisäksi lähes parikymmentä museosiltaa sisältyy laajempiin alueisiin tai museotiekohteisiin.

ENONKOSKEN kirkonkylän halki virtaavan kosken maisema levittäytyy luonnonkivestä rakennetun holvatun vanhan yksiaukkoisen kivisillan ja nykyisin liikennettä välittävän yksiaukkoisen betonisillan molemmin puolin. Kosken varrella on jäänteitä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saakka toimineesta sahasta sekä kauppatoiminnasta.

EURAJOEN Lapijoen kylässä oleva Lapijoen silta (1883) on luonnonkivistä ladottu, kiilakivillä tiivistetty kolmiaukkoinen silta. Holviaukot ovat matalia ja kaiteena on kivitukien varaan asennettu rautaputki.

HAMINAN Mullinkosken silta (1949) on teräsbetoninen palkkisilta, jonka kokonaispituus on 25,5 m. Se on rakennetekninen edelläkävijä, ensimmäinen Mangelin menetelmällä esijännitetty silta Suomessa ja Pohjoismaissa.

JOENSUUN Huhtilammilta Lastujärvelle vievällä tieosuudella oleva Haarajoen silta (1926) on varhainen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. 31 metriä pitkän sillan vesipilarit on muurattu luonnonkivestä. Siltatyyppi on harvinainen ja tiehallinnon Pohjois-Karjalan piirin toiseksi vanhin silta.

JOUTSAN Viherin kaksiaukkoinen tukiansaiden varaan rakennettu puusilta (1887) on 29,5 metriä pitkä.

KIHNIÖN Markkulan 14 metriä pitkä puusilta (1959) Koskenkylässä on rakennettu perinteistä palkki- ja riippuansastekniikkaa käyttäen ja sen rantamuureina ovat kivillä täytetyt hirsiarkut. Siltatyyppi on nykyään harvinainen.

KUHMON Tervasalmen yksiaukkoinen betonisilta (1935) ylittää Ontojärven ja pienen Nurmesjärven välisen salmen vanhalla Kuhmoon johtaneella tiellä.

MUHOKSEN kirkonkylän taajamasta Kirkkosaareen johtava Ponkilan silta (1931) on teräsrakenteinen, puukantinen 71 metriä pitkä riippusilta.

MUSTASAAREN Tuovilan silta (1781) johtaa Laihianjoen yli. Se on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta. Silta on toiseksi vanhin säilyneistä kivisilloista.

MÄNTYHARJULLA Virransalmen vesistön poikki kulkeva silta (1937) on rakennettu vanhalle lossipaikalle. Silta on harvinaistunutta teräsristikkotyyppiä. Se on perustettu maatukien ja puupaalujen varaan.

NURMIJÄRVEN kirkolta Palojoelle ja Tuusulaan johtava maantie ylittää Palojoen Metsäkylässä Myllykosken. Myllykoski on noin 300 m pitkä ja jyrkkärantainen. Kosken rannoilla on voimalaitoksen, myllyjen ja patojen raunioita. Kosken yläpuolella oleva sirorakenteinen Myllysilta (1966) on puinen tukiansassilta. Sillassa yhdistyy vanha kirvesmiestaito ja nykyaikainen insinööritiede.

NÄRPIÖN Nybro (1842) ns. Adolf Fredrikin postitieltä risteävällä tiellä ylittää joen Finbyssä. Paikalla on koskenperkaustoimikunnan luutnantti C.F. Favorinin piirustusten mukaan paikallisesta Bölen graniitista rakennettu kolmiaukkoinen lohkokivisilta. Nybro on varhaisen kivisilta-arkkitehtuurimme kauneimpia saavutuksia.

PIHTIPUTAAN Heinäjoen silta (1924) sijaitsee Myllysuon paikallistiellä Pihtiputaan kirkonkylässä maisemallisesti kauniissa jokimaisemassa. Silta on myös Puutaan sillan nimellä tunnettu kaksiaukkoinen lohkokivistä rakennettu holvisilta.

PYHÄJOELLA Pohjanmaan rantatie ylittää Pyhäjoen virran Etelänkylässä. Silta (1837) on todennäköisesti vanhin käytössä oleva tukiansassilta. Kalliolle perustettu silta on 77,5 metriä pitkä ja neliaukkoinen. Silta-arkut ja jääesteet on muurattu suurista harkkokivistä. Kunkin aukon molemmin puolin on kuusi kaksoistukiansasta. Myös kansirakenne on puuta. Harvinaisen tukiansassillan puuosat, joista osa on alkuperäistä puumateriaalia, on punamullattu ja tervattu.

RAAHEN Pattijoen silta (1896-97) on kunnan keskustaajamassa ja sitä käytetään kevyen liikenteen väylänä. Kymmenen metriä pitkä yksiaukkoinen Pohjanmaan rantatien kiviholvisilta ja sen maatuet on rakennettu luonnonkivestä.

RISTIJÄRVI-Hyrynsalmi -maantieosuuden levähdyspaikalla nykyisin oleva yksiaukkoinen 14 metriä pitkä Möykkysenjoen silta (1926) on rakennettu lohkokivestä.

SONKAJÄRVEN Männikön silta (1925-26) on teräsbetoninen kolmiaukkoinen ulokepalkkisilta.

TAIVASSALON Muntin silta (1850) sijaitsee vanhalla tieosalla nykyisen maantien vierellä. Silta on yksiaukkoinen luonnonkivestä ladottu holvisilta. Rantamuurit koostuvat pienistä luonnonkivistä. Kansi on sorapeitteinen ja sitä reunustavat kivipylväisiin tuetut kaksinkertaiset putkikaiteet.

TAMPEREEN Aunessilta (1899) on yksi Pohjoismaitten korkeimmista yksiholvisista graniittisilloista. Kämmenniemen kylässä sijaitseva silta on rakennettu Teiskon graniitista. Yksiaukkoisen sillan 19-metrinen kaari on erinomainen näyte kivimiesten ammattitaidosta.
 
Historia
Varhaisten ratsupolkujen ja vaunuteiden kosteikot ja vesistöt ylitettiin pitkospuilla ja kivilatomuksilla, lautoilla ja veneillä tai rakentamalla puusiltoja. Kivenkäsittelyn ja holvaustekniikan hallinta toi vilkkaille teille kivisiltoja 1700-luvun lopulla. 1800-luvulla rakennettiin yhä eniten puusiltoja, mutta kivisiltojen määrä nousi 1880-luvulta itsenäisyyden alkuun 1200:sta 4000:een. Siihen vaikutti valtion osallistuminen rakennuskustannuksiin. 1918 tielain myötä luovuttiin käytännöstä, jossa rakentaminen oli sidottu maanomistukseen ja paikalliseen työvoimaan. Teollisen yhteiskunnan teräs- ja teräsbetonisillat perustuivat mekaniikan, matematiikan ja tekniikan kehittymiseen. Sillanrakentamista edistivät sotien jälkeinen jälleenrakentaminen ja lisääntynyt autoilu.

Alla museosillat ryhmiteltynä rakenteen ja rakentamisajan mukaan. Suluissa laajempiin alueisiin sisältyvät museosillat (ks. kohteet ao. kuntien kohdalta).

KIVISILLAT 1700-l
(Espoo: Espoonkartano 1770-luvulta.)
Mustasaari: Toby stensbro 1781. Maaherra määräsi 1775 Mustasaaren, Vöyrin, Isokyrön, Ilmajoen, Vähäkyrön, Maalahden, Laihian, Lapväärtin ja Lapuan pitäjät rakentamaan kivisillan Tuovilanjoen yli. Talonpoikien valituksesta huolimatta rakennettiin maanmittari Nils Ekholmin mittaamalle paikalle rakennettiin kivisilta. Urakoitsija oli todennäköisesti muurarimestari D. Olander Vaasasta, apunaan T. Rijf Pietarsaaresta.

KIVISILLAT 1800-l
Närpiö: Nybro 1842.
Taivassalo: Muntin silta 1850. Kapea Muntinsalmi on erottanut Taivassalon kirkonkylän mantereesta. Ensimmäinen kirjallinen maininta siltayhteydestä on 1793.
(Merikarvia: Lankoski 1887.)
Eurajoki: Lapijoen silta 1883. Rakentamisen sai torppari Isak Pienessuo Paneliasta. 300 kuormaa kiviä toimitti 70 taloa 11 kylästä.
Raahe: Pattijoen silta 1897. Korsholman-Oulun välinen ratsupolku kunnostettiin 1600-l lopussa Pattijoen kautta kulkevaksi maantieksi, joka valtatie nro 8:na kulki 1960-l saakka Pattijoen kirkonkylän halki. Pattijoen yli kulki puusiltoja ennen kiviholvisiltaa.
(Korsnäs: Harrström 1898.)
Tampere: Aunessilta 1899. Salmen puusilta oli 1894 rappeutunut, ja kunnallislautakunta päätti uuden sillan rakentamisesta. Arkkitehti G. Schreckin suunnitteleman sillan rakentamista valvoi tie- ja vesiylihallituksen rakennusmestari K. Grip.

KIVISILLAT 1900-l
(Hamina: Salmen silta 1902; Enonkoski 1904.)
Pihtipudas: Heinäjoen silta 1924. Työt aloitettiin 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kolmena talvena tuotiin paikalle holvien kiviä, graniittipaasia ja rakennettiin penkereitä. Tie- ja vesirakennusten ylihallitus rakennutti Granit Oy:n urakoiman sillan.
Ristijärvi: Möykkösenjoen silta 1926. Silta rakennettiin TVH:n toimesta. Suunnitelmat laati ins. Armas Olson. Tielaitoksen Kainuun piiri entisti sillan 1982-1983.
(Enontekiö: Ahdaskurun silta).

PUUSILLAT 1800-1900 -l
Pyhäjoki: Pyhäjoen silta. Pitäjänkokous päätti 1833 rakentaa Pyhäjoen sillan everstiluutnantti F. A. Hällströmin suunnitelmin. Keisarin päätös tuli 1834, katselmus oli 1837. Silta korjattiin 1970-l.
(Halikko: Vanha silta 1866.)
Joutsa: Viherin silta. Kunnallislautakunta päätti rakentamisesta 1887. Rakennustyöstä vastasi I. Hellgren. Puupäällys, kaiteet, virtapilarit ja maatuet korjattiin 1944 ja 1962. 1971 rakennettiin uusi silta vanhalla puutekniikalla.
Kihniö: Markkulan silta 1959.
Nurmijärvi: Myllysillan 1966 suunnitteli DI E. Kokkonen. Myllykoski on Nurmijärven tärkeä historiallinen myllynpaikka. 1500-l koskessa oli kaksi myllyä. 1800-l lopulla toimi myös saha ja pärehöylä. 1920 rakennettu voimalaitos purettiin 1982.

TERÄSSILLAT 1800-1900-l
(Kouvola: Koria 1870; Isokyrö: Perttilä 1910.)
Muhos: Ponkilan silta 1931. Oulun läänin maaherra määräsi 1925 rakennettavaksi Pyhäsivun kylätien sillan, jonka suunnitteli ins. L. Ilmoniemi.
Mäntyharju: Virransalmen vanhalle lossipaikalle suunniteltiin 1881 puinen riippuansasvaarnapalkkisilta ja seuraava silta 1910. 1936 alkoi TVH:n ins. Hanneliuksen suunnitteleman teräsristikkosillan rakentaminen. Saksassa valmistetut teräsosat asensivat saksalaisasentajat.

TERÄSBETONISILLAT 1900-l
(Orimattila: Tönnö 1911; Ylivieska: Savisilta 1912; Hauho: Alvettula 1916; Kokemäki: Tulkkila 1918; Hattula: Mierola 1919; Alahärmä: Mattilan silta 1921; Rovaniemi: Saarenputaan silta 1925.)
Joensuu: Haarajoen silta 1926.
Sonkajärvi: Männikön silta 1926.
(Pyhtää: Savukoski 1928.)
Kuhmo: Tervasalmen silta 1935.
Hamina: Mullinkosken silta 1949.
(Anjalankoski: Keskikoski 1954.)
 
Lisätietoa
C.J. Gardberg, Handelsplatser, städer, vägar och broar. Svenska Österbotten IV. Vasa 1983.

Kyösti Koponen, Maantiesiltakannan kehitys Suomessa. Tielaitos 1983.

Leena Sälejoki-Hiekkanen (toim.), Tie yhdistää. Tiemuseo 1986.

Erkki Hujanen, Heinäjoen silta Pihtiputaalla. Tie- ja vesirakennuslaitos 1987.

Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun tiepiiri 2000.

Museotiet ja -sillat. Tiehallinto 2002.
 
kohteeseen sisältyy:  silta; tie;
ympäristön nykyluonne: 
 
Tuovilan museosilta Mustasaaressa on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta vuodelta 1781. Tuija Mikkonen 2007
Tuovilan museosilta Mustasaaressa on luonnonkivistä ladottu kaksiaukkoinen holvisilta vuodelta 1781. Tuija Mikkonen 2007.
Virransalmen museosilta Mäntyharjulla on 1937 rakennettu teräsristikkosilta. Timo-Pekka Heima 2007
Virransalmen museosilta Mäntyharjulla on 1937 rakennettu teräsristikkosilta. Timo-Pekka Heima 2007.
Aunessilta Aunessilta vuodelta 1899 on korkea yksiholvinen graniittisilta. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2017
Aunessilta Aunessilta vuodelta 1899 on korkea yksiholvinen graniittisilta. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Mikkoau 2017.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009