på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Urjala Pirkanmaa
Urjalan kirkonmäki
Kuvaus
Urjalan kirkonmäki on hyvin säilynyt esimerkki 1800- ja 1900-luvun vaihteen kirkonkylämiljööstä.

Urjalan päätytornillinen 1800-luvun alussa rakennettu ristikirkko on yksityiskohtiaan myöten 1860-luvulla uudistetussa asussa. Sen arkkitehtuuri on ajankohtaansa nähden varhaista puurakentamiseen sovitettua uusgotiikkaa. Tynnyriholvattu kirkkosali on yksinkertainen. Sen erikoisuutena on Honkolan kartanon lahjoittama ruotsalaisen taiteilija J. Sandbergin maalama Kristuksen taivaaseen astumista kuvaava alttaritaulu sekä alttaripöydän kummallakin puolella "luonnollista kokoa" olevat papier machésta tehdyt enkeliveistokset. Korotetussa tornissa on Nuutajärven kartanon 1932 lahjoittama neljälle ilmansuunnalle näkyvä valaistu ja lyöntikoneistoin varustettu aikakello. Kirkon sisutukseen kuuluu muitakin paikkakunnan kartanoiden tekemiä merkittäviä lahjoituksia. Kirkkotarhassa kirkon länsipuolella on Honkolan kartanon Furuhjelm-suvun suuri perhehauta-alue kansallisromanttisine muistomerkkeineen.

Kirkkoa vastapäätä maantien toisella puolella on komean puuston ympäröimä pankkina ja kunnallistalona toiminut ns. Säätiötalo. Sen vieressä on klassistinen entinen säästöpankki ja Pourun tilan vanha rakennusryhmä. Kirkon koillispuolella on Yli-Uotilan pitkä rapattu päärakennus, taidemaalari Aukusti Uotilan syntymäkoti.
 
Historia
Urjalankylässä sijainneen keskiaikaiseen sakaristoon liittyneen puukirkon osoittauduttua huonokuntoiseksi ja ahtaaksi päätettiin 1800-luvun alussa uuden kirkon rakentamisesta Urjalan seurakunnan silloiseen ja nykyiseen keskustaan Laukeelassa. Kirkon piirustukset laati vihtiläinen kirkonrakentaja Martti Tolpo. Yli-intendentinviraston arkkitehti Fredrik Blom teki sen perusteella uudet piirustukset 1803. Länsitornillinen ristikirkko valmistui 1806. Kirkon nykyinen uusgoottilainen ulkoasu on peräisin lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin piirustusten mukaan 1860-luvun lopulla tehdystä uudistuksesta. Seuraava suuri korjaus tehtiin kirkon sisätiloissa 1951-54 taiteilija Antti Salmenlinnan suunnitelmien mukaan.

Urjalan Säästöpankki rakennutti pankkitalonsa viistosti kirkkoa vastapäätä 1897. Nykyisen ulkoasunsa ja julkisivua hallitsevan tornin rakennus sai 1920-luvun alussa arkkitehti Paavo Uotilan muutospiirustusten mukaan. Urjalan kunta oli pankkitalossa vuokralaisena ja Säästöpankki muutti 1923 viereen valmistuneeseen uuteen toimitaloon. Vanha pankkitalo myytiin manttaalikunnalle ja sinne jäivät kunnan toiminnot. Kunnallistaloksi kutsuttu rakennus siirtyi 1947 Urjalan talonpoikaissäätiön omistukseen ja nimettiin Säätiötaloksi.
 
Lisätietoa
Kirsti Arajärvi, Urjalan historia 1. Itsenäisen seurakunnan synnystä kunnalliselämän alkuun n. 1590-1860. Urjalan historiatoimikunta 1973.

Kirsti Arajärvi, Urjalan historia 2. Kunnalliselämän alkamisesta nykyaikaan. Urjalan historiatoimikunta 1975.

Eeva Ojanen, Urjalan seurakunnan historia. Forssa 1989.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; pappila; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Urjalan kirkko
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Urjalan kirkonmäki
 
© Museovirasto 2009