på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Hämeenlinna Kanta-Häme
Kantolanniemen siirtolapuutarha
Kuvaus
Kantolanniemen 1930-luvulla perustettu siirtolapuutarha on hyvin säilynyt esimerkki aikakauden toimenpiteistä, joilla pyrittiin tarjoamaan kaupunkien vähävaraiselle työväestölle mahdollisuus pienimuotoiseen huvilaelämään ja puutarhaviljelyyn. Sijainti kauniilla niemellä, säännöllinen asemakaava ja hyvin hoidetut mökit puutarhoineen muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden.

Kantolanniemen siirtolapuutarha-alue sijaitsee Hämeenlinnan keskustaa vastapäätä olevalla Vanajaveteen pistävällä niemellä. Säännöllisellä ruutukaava-alueella on 77 pientä klassistista mökkiä perustamisen ajoilta sekä suurempi yhteisrakennus näiden keskellä. Rakennuksia on pääasiassa kahta tyyppiä, joista toisessa on ollu mahdollisuus käyttää ullakkoa asumistilana. Alueen pohjoisrannalla kullakin palstanomistajalla on pieni, rantapuistikkoon vapaasti sijoitettu saunamökki.
 
Historia
Siirtolapuutarhojen synnyn yhteiskunnallisena taustana olivat teollistuvat kaupungit, muuttoliike ja niistä seuranneet ongelmat. Siirtolapuutarhaliikkeen isänä pidetään saksalaista lääketieteen tohtoria Daniel Schreiberiä (1808-1861). Pohjoismaihin siirtolapuutarhat tulivat Tanskan kautta, jossa ensimmäinen perustettiin 1884. Ruotsin ensimmäinen siirtolapuutarha otettiin käyttöön Malmössä vuonna 1895, Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin 1916 Tampereen Hatanpäälle.

Hämeenlinnassa kaupunginvaltuusto päätti 7.1.1932 ostaa Katisten kartanon maista Kantolankärjen siirtolapuutarha-alueeksi ja siirtolapuutarhayhdistyksen perustava kokous pidettiin 6.7.1933.

Kantolanniemen kärkeen perustetun siirtolapuutarhan laajuus oli 7,8 hehtaaria. Kantolanniemen palstasuunnitelman teki 1933 Hämeenlinnan kaupunginpuutarhuri Veli Sorma. Rakennusten ja palstasuunnitelman esikuvana oli ilmeisesti Eelis Kaalamon ja Georg Henrikssonin Tampereen Nekalan siirtolapuutarhaa varten tekemät suunnitelmat.

Mökkien mallipiirustukset saatiin kaupungilta. Ensimmäinen mökki, nro. 16 valmistui 1934. Rakennusten kooksi määrättiin 4,5 x 3,5 metriä, vinttiin oli lupa sijoittaa makuutilat. Kuisteja oli kahta eri tyyppiä.

Yhteismaja on puolustuslaitoksen parakki, joka purettiin 1955 ja pystytettiin Kantolanniemeen.
 
Lisätietoa
Kantolanniemi 60 vuotta 1993. Toim. Kalevi Rajala. Hämeenlinna 1993.

Ulla Salmela, Varhaiset siirtolapuutarhat Suomessa. Hortus Fennicus, Suomen puutarhataide. Helsinki 2001.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki 2003.
 
kohteeseen sisältyy:  kaava-alue; kausiasunto; puisto;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kantolannimen siirtolapuutarha.

Kantolanniemen siirtolapuutarha.

Kantolanniemen siirtolapuutarha.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kantolanniemen siirtolapuutarha
 
© Museovirasto 2009