på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Riihimäki Kanta-Häme
Riihimäen keskusliikekatu
Kuvaus
Riihimäen liikekeskus, jossa on saavutettu katulinjan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme, ilmentää 1930- ja 1940-luvun kaupunkisuunnittelun periaatteita ja liikerakentamisesta.

Rautateiden risteykseen kehittyneen Riihimäen kauppalan Hämeenkadun ja sen poikkikatujen rakennuskanta muodostaa ennen toista maailmansotaa syntyneen liikekeskustan. Erityisesti 1930-luvun funktionalistiset liikerakennukset muodostavat yhtenäisen katunäkymän. Keskustan asemakaavaratkaisut perustuvat suurelta osin Otto-Iivari Meurmanin 1922 laatimaan asemakaavaan.

Keskusliikekadun varressa on pääosin 1920-luvun klassistisia ja 1940-luvun funktionalistisia asuin- ja liikerakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu entisiä pankki-, apteekki-, koulu- ja kaupparakennuksia.
 
Historia
Rautateiden risteykseen asutuksen, teollistumisen ja varuskunnan ansioista taajaväkiseksi yhdyskunnaksi kehittynyt Riihimäki erosi Hausjärven kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi 1922. Ensimmäisen asemakaavan, jota ei kuitenkaan toteutettu, laati arkkitehti Harald Andersin 1916. Arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1922 laatima uusi asemakaava vahvistettiin 1925. Ensimmäisiä uuden kaavan mukaan valmistuneita rakennuksia oli Eino Forsmanin suunnittelema Valtakatu 3.

Hämeenkatu muotoutui Kauppalaksi tulon jälkeen Riihimäen liikekeskukseksi. Sen varrelle kohosivat maailmansotien välillä mm. seuraavat funktionalistiset ja klassistiset asuin- ja liikerakennukset:

Hämeenkatu 17, Mäkelän talo, arkkitehti Arvo Aalto 1934
Hämeenkatu 25-27, ent. Osuusliike Ahjo, KK:n rak.os. 1939
Hämeekatu 29, Seurahuone, arkkitehti Veli Valorinta 1948
Hämeenkatu 38, ent. apteekki, Marius af Schulten 1934
Kauppakatu 11, ent. KOP:n pankkitalo, Kauno S. Kallio 1930
Valtakatu 3, asuin- ja liikerakennus, arkkitehti Eino Forsman 1926
Kauppakatu 6, ent. pankkitalo, rakennusmestari Heikki Tiitola
Keskuskatu 3, ent. PYP:n toimitalo, arkkitehti Oiva Kallio
Hämeenkatu 35, Riihimäen lukio, rakennusmestari J.E. Valorinta 1927, arkkitehti Väinö Vähäkallio 1940, V.E. Rauhala 1959 (rakennettu 1963)
 
Lisätietoa
Jouko Hoffren ja Kalevi Penttilä, Riihimäen historia 1. 1979.

Riihimäen kaupunginmuseo. 25-vuotisjuhlajulkaisu. Riihimäki 1986.

Helena Honka-Hallila, Riihimäki - hyvien yhteyksien kaupunki. Riihimäki 1960-2000. Riihimäen kaupunki 2000.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Timo Salminen, Opin teillä, Riihimäen oppikoulut ja lukiot 1905-2005. Riihimäki 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; katutila; kauppa- ja liikerakennus;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Riihimäen keskusliikekatu.

Riihimäen keskusliikekatua.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Riihimäen keskusliikekatu
 
© Museovirasto 2009