på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Lahti Päijät-Häme
Immilän, Kumian ja Seestan myllyt
Kuvaus
Nastolan Salpausselän pohjoispuolisen alueen lukuisien järvien koskiin on keskittynyt 1500-luvulta alkaen merkittäviä myllymiljöitä, joiden nykyinen rakennuskanta muodostaa eheitä ja ajallisesti sekä toiminnallisesti kerroksellisia kokonaisuuksia luonnonkauniilla paikoilla. Koskipaikkojen myllyt edustavat varhaisen teollisuuden rakennuksia, joiden lähiympäristöihin ovat liittyneet myös mylläreiden asuinrakennukset.

Immilän mylly sijaitsee Ruuhijärvestä Sylvöjärveen laskevan Immilänjoen alajuoksulla. Paikalla toimineiden myllyjen ja sahojen vaikutuksesta kosken ympärille on rakentunut kylämäinen asutus. Myllyistä on säilynyt Immilän piirin 1901 valmistunut myllyrakennus. Tontilla on lisäksi kaksi kaksi myllärin asuntoa ja sepän asunto.

Kumian myllyt sijaitsevat Salajärven rannalla paikassa, jossa laskujoki halkaisee Salajärven ja Isokukkasen välisen kapean kannaksen. Kumian myllyn vanhempi, hirsinen myllyrakennus on 1890-luvulta ja korkea vehnämyllyrakennus 1930-luvulta. Tallin ja muuntajarakennuksen lisäksi kokonaisuuteen liittyy tien varrella oleva kivinen asuinrakennus.

Seestan 1830-luvulla rakennettu vesimylly sijaitsee Kivijärvestä Salajärveen laskevan Seestanjoen Sepänkoskessa. Hirsiseen myllyrakennukseen liittyy lähellä sijaitseva entinen myllärin asuinrakennus.
 
Historia
Nastolan asutus keskittyi jo kivi- ja rautakaudella Salpausselän pohjoispuoliselle järvialueelle. Keskiajalla muodostunut kyläasutus keskittyi muutamaan järvien rannoille rakennettuun monitaloiseen kylään. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Nastolan kirkonkylässä oli 9 taloa, Immilässä 14 ja Uusikylässä 8.

Immilän koski on ikivanha myllypaikka, jossa on ollut Immilän ja Uudenkylän yhteismyllyjä 1600-luvulta alkaen. Kosken ääreen rakennettiin myös Uudenkylän rusthollin ja Arrajoen kartanon myllyt 1600-luvulla. Arrajoen kartanon saha aloitti sahaustoiminnan koskella 1700-luvun loppupuolella. Immilän myllymäelle asettui asumaan mylläreitä 1820-luvulta lähtien. Myöhemmin koskelle siirtyi useita käsityöläisiä, jolloin paikalle kasvoi pienimuotoinen myllykylä. Vielä 1950-luvun alussa koskessa toimi kolme myllyä, sähkölaitos ja kaksi sahaa. Myllypaikan myllyjen ja sahojen toiminta päättyi 1950- ja 1960-luvulla, jonka jälkeen rakennuskantaa ja uittorännejä on purettu.

Nastolan kirkonkylän ja Kumian kylän tilalliset rakensivat jalkamyllyn Kumian kosken rannalle viimeistään 1500-luvulla. Ruuhimäkeläiset rakensivat myöhemmin, 1600-luvun lopulla, vastarannalle kylän oman kotitarvemyllyn. Kumian 1889 rakennetuttu mylly toimi aluksi vesirattaalla, joka korvattiin 1919 tehokkaammalla vesiturbiinilla.

Kumian vehnämylly suunniteltiin Itä-Hämeen maanviljelysseurassa 1933. Myöhemmin vastaavia korkeita vehnämyllyjä rakennettiin enemmänkin sähkö- tai höyrymyllyinä. Myllystä tuli Nastolan ja lähipitäjien suosituin ja se vaikutti olennaisesti vehnän viljelyn yleistymiseen seudulla. Kauppaneuvos S. Pajarinen rakennutti 1939-1941 kivisen asuinrakennuksen, jossa oli hänen asuntonsa lisäksi mylläreiden asuntoja. Myllyn yhteydessä toimi ryynimylly ja pärehöylä. Myllytoiminta päättyi 1964.

Seestan 1600-luvulla perustetun kartanon vesimylly toimi Sepänkoskessa aina 1940-luvulle saakka. Myllärin asuntona oli kartanon torppa. Vanhan ratasmyllyn tilalle voimanlähteeksi tuli 1900-luvun alkupuolella turbiini.
 
Lisätietoa
Anneli Mäkelä, Nastolan historia I. Nastolan kunta 1979.

Matti Oijala, Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa. Nastola 1999.

Teija Ahola, Rakennusinventointi – Nastola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 101/2005. Hämeen ympäristökeskus, Nastolan kunta 2005.

Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.

Hämeen vesimyllyt ja -voimalaitokset. Hämeen ympäristökeskuksen internetsivut: www.ymparisto.fi
 
Päivitetty tieto
Kohteen Immilän mylly sijaintitieto korjattu 11.6.2010.
 
kohteeseen sisältyy:  mylly; mylly; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Kartta: Immilän, Kumian ja Seestan myllyt
 
© Museovirasto 2009