på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Janakkala Kanta-Häme
Viralan kartano
Kuvaus
Virala edustaa pientä agraarimaisemassa säilynyttä kartano- ja teollisuusmiljöötä 1800-luvun loppupuolelta. Viralan historiassa näkyy hyvin rautatierakentamisen vaikutus kartanoihin liittyvään tuotantotoimintaan 1800-luvun loppupuolella.

Kartano sijaitsee Viralajärven pohjoisrannalla. Kartanon asuin- ja talousrakennusten lisäksi kartanomiljööseen kuuluu tuotantokäyttöön rakennettuja tiilirakennuksia, kuten viinanpolttimon rakennuksia 1800-luvun lopulta. Päärakennuksen uusrenessanssia edustava ulkoasu on 1890-luvulta, rakennukseen liittyvä puisto on 1880-luvulta. Asuin- ja talousrakennukset ovat pääosin 1800-luvulta. Teollisuusrakennuksia on 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta.
 
Historia
Kartanoa edeltäneestä Viralan kylästä ensimmäiset maininnat ovat 1430-luvulta. Viralan talot läänitettiin 1585 Harvialan kartanolle. Ostorälssiä kylän taloista tuli 1624. Hakoisten kartano tuli kylän talojen omistajaksi 1806 ja varsinainen Viralan kartano muodostettiin kylän taloista 1860-luvulla. Omistajaksi tuli Hans G. Boije. Kartanon talouskeskus rakennettiin ryhmäkylän paikalle.

Suomen ensimmäisen Helsinki-Hämeenlinna -rautatien ja Turengin aseman valmistuminen 1862 loi uusia mahdollisuuksia alueen elinkeinoihin. Viinanpolttimon Viralaan perustivat kartanon omistaja Hans Gustaf Boije, Kytäjän kartanon Constantin Linder ja protokollasih­teeri C.A. Ehrnrooth 1872. Järven rannalle rakennettiin tiilestä höyryvoimalla käyvä tehdas. Viralassa oli vettä ja polttopuuta riittävästi. Varsinaista raaka-ainetta, maissia, saatiin rautatietä pitkin Etelä-Venäjältä. Hiivatehdas perustettiin 1885. Viinatehtaan energiantarpeeseen Viralajärven länsipäässä olevaan Viralan koskeen rakennettiin 1907 sähkövoimalaitos. Paikalla toimi myös kartanon saha 1882-1930.

Viralassa valmistettu raakaviina jalostettiin Helsingissä tarkoitusta varten perustetussa Nääsin Viinatehdas osakeyhtiössä. Boijen kuoleman jälkeen yhtiö osti Viralan polttimon ja kartanon. Raaka-aineeksi tuli myöhemmin peruna. Kieltolaki katkaisi viinan valmistuksen 1919, mutta toiminta jatkui 1932. Toisen maailmansodan aikaisen elintarvikepulan johdosta viinanvalmistus perunasta lakkasi koko maassa, ja polttimon toiminta lopetettiin 1942. Korvaavaksi toiminnaksi tulivat voiteluaineiden korvikkeet. Sotien jälkeen tiloissa kasvatettiin herkkusieniä ja valmistettiin pesuaineita. Nykyisin Viralan kartano harjoittaa fasaanien kasvattamista.
 
Lisätietoa
Veikko Kerkkonen, Janakkalan historia. 1976.

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.

Teija Ahola, Rakennusinventointi – Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Hämeen ympäristökeskus, Janakkalan kunta 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; muu teollisuusrakennus; pihapiiri; puisto;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Viralan kartanon päärakennus.

Viralan kartanon viinatehtaan rakennuksia.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Viralan kartano
 
© Museovirasto 2009