Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Askola Uusimaa

Vakkolan kylä

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vakkolan kylä
Kuvaus
Vakkolan kylä, joka on rakentunut maisemallisesti poikkeuksellisen vaikuttavalle paikalle, kosken partaalle Porvoonjokilaakson avoimeen viljelymaisemaan, kuvastaa Uudenmaan jokilaaksojen keskiajalta nykyaikaan jatkunutta kyläasutusta ja viljelytraditiota.

Vakkolankoski on yksi Porvoonjoen koskipaikoista, jotka ovat tarjonneet vesivoimaa myllyille ja sahoille. Sahatoiminta onkin säilynyt Vakkolan koskipaikassa. Vanhan kyläasutuksen ja vuosisatojen viljelyssä olleiden peltojen lisäksi kylämaisemaa leimaavat kolmiaukkoinen kiviholvisilta ja vesisahan punamullattu rakennuskanta. Kylä liittyy kirjailija Johannes Linnankosken elämänvaiheisiin, kylässä on hänen synnyinkotinsa pihapiiri.

Yhtenäisenä ja tiiviinä säilynyt kylä koostuu maatilojen pihapiireistä, joissa on 1800-luvun ja 1900-luvun alun päärakennuksia, vanhoja aittoja ja yksi kivinavetta.

Vakkolan kolmeaukkoinen kiviholvisilta on ollut pitkään yksi tärkeimmistä Porvoonjoen ylittävistä silloista. Joen itäpuolelle on rakentunut pieni kaupallinen keskus, johon kuuluu mm. apteekin ja osuuskaupan rakennukset ja viljavarasto.

Vakkolan kylän tiivis kyläasutus, kivisilta sekä mylly- ja sahamiljöö muodostavat maisemallisen kiintopisteen Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.
 
Historia
Vakkolankosken kohta on yksi Porvoonjoen historiallisesti tärkeimmistä ylityspaikoista. Joen nykyisin ylittävä kiviholvisilta rakennettiin 1907-08 vanhan puusillan tilalle.

Kylän asutukselle otollista sijaintia kuvastavat myös useat laajat kivikautiset asuinpaikat jokivarressa. Vakkolan kylä on ollut pysyvästi asutettu ainakin 1300-luvulta lähtien. 1700-luvun loppuun mennessä kyläasutus levisi Vakkolankosken itärannalle, maantien varrelle. Vanhimmat pellot kylän ympärillä ovat edelleen viljelyksessä. Laaja niittyalue kylän kaakkoispuolella on ollut viljeltyä peltoa viimeistään 1800-luvun puolivälistä lähtien.

Vakkolankoskessa on ollut keskiajalta lähtien maatalouteen liittyvää myllytoimintaa. Vuoteen 1904 mennessä koskeen perustettiin saha ja höyläämö ja 1909 valmistui sähkölaitos.

Kosken kaakkoispuolelle rakentui 1900-luvun aikana pieni kaupallinen keskus. Pulpettikattoinen, funktionalistinen Askolan osuuskaupan päämyymälä valmistui 1938, myöhemmin laajennettu apteekki 1950, tiilirakenteinen osuuspankki 1961 sekä kylämaisemaa hallitseva korkea viljavarasto 1966.
 
Lisätietoa
Heikki Laurinmäki, Askolan historia I. Askolan kunta, Porvoo 1957.

Leevi Mäittälä, Askolan historia II, vuodet 1896-1975. Askolan kunta. Porvoo 1986.

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö
II. Ympäristöministeriö 66/1992.

Kansallismaisema. Ympäristöministeriö. Alueiden käytön osasto. Helsinki 1993.
Porvoonjokilaakson maisemaselvitys ja maisemanhoidon yleissuunnitelma. Itä-Uudenmaan liitto, julkaisu 69. 2001.

Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (RAKU). Itä-Uudenmaan liitto, Itä-Uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto. Itä-Uudenmaan liitto julkaisu 90, 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; merkkimieskoti; mylly; saha; silta; talonpoikaistalo;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
Vakkolan kylä Askolassa. Johanna Forsius 2008
Vakkolan kylä Askolassa. Johanna Forsius 2008.
Kiviholvisilta johtaa Porvoonjoen yli Vakkolan kylässä. Johanna Forsius 2008
Kiviholvisilta johtaa Porvoonjoen yli Vakkolan kylässä. Johanna Forsius 2008.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009