på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Nakkila Satakunta
J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna
Kuvaus
Suomisen nahkatehdas on teollisuushaaran tärkeä edustaja ja Koskilinna esimerkki monumentaalisista teollisuuden johtajistolle suunnittelluista asuinrakennuksista.

Kokemäenjoen sivuhaaran, Tattaranjoen, varrella on J.W. Suomisen 1898 perustama nahkurinverstas, josta vuosien varrella on kasvanut yksi maamme merkittävimmistä nahkatehtaista. Tehdasrakennusten lisäksi punatiiliseen kokonaisuuteen kuuluu J.W. Suomisen rakennuttama ja arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema kartanomainen asuinrakennus puistoineen.

Tehdasaluetta on laajennettu 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Tattaranjoen varrella sijaitsevalla teollisuusalueella vanhimman tehdasrakennuksen ensimmäistä, 1908 valmistunutta osaa on laajennettu 1916, 1920 ja 1929. Kivimuurina tunnettu kolmikerroksinen entinen työväen asuntola on valmistunut 1920 ja puinen konttorirakennus 1913.

Tehtailija Suomisen yksityiskodikseen tehtaan eteläpuolelle jokimaisemaan 1926-28 rakennuttama Koskilinna on klassistinen tiilirakennus, joka rakentuu muurimaisista pinnoista. Päärakennusosa on kolmikerroksinen, torniosa nelikerroksinen ja siipi kaksikerroksinen. Julkisivua hallitsee neljän pylvään kannattama sisäänkäyntiportiikki. Rakennukseen kuuluu lisäksi terasseja ja pergoloita. Rakennus on ulko- ja sisätiloiltaan säilynyt suurelta osin alkuperäisenä. Rakennus liittyy kiinteästi läheiseen tehdasalueeseen ja sen ympärillä levittäytyy laajahko puisto. Joen toisella puolella on tenniskenttä.

J.W. Suomisen testamentin lahjoitusvaroilla on rakennettu läheinen Nakkilan kirkko (ks. erillinen Nakkilan kirkko ympäristöineen -kohde).
 
Historia
Juho Wiktor Suominen perusti nahkurinverstaan 1898 Nakkilan pitäjään Tattaranjoen ja Vähäjoen yhtymäkohtaan. Sijainti oli hyvä: Lähellä oli Porin kaupunki, Tampereen ja Porin välinen rautatie oli valmistunut 1895 ja nahanjalostuksen tarvittavaa vettä saatiin joesta. Alueen rakennukset omisti suutari Kalle Koskinen, jonka tyttären kanssa Juho Suominen avioitui. Varsinainen teollisuustoiminta alkoi 1908, jolloin rakennettiin ensimmäinen tehdasrakennus ja hankittiin höyrykone. Tehdasta laajennettiin, kun nahan kysyntä kasvoi mm. ensimmäisen maailmansodan takia. 1913 valmistui uusi asuinrakennus (konttori) ja 1916 uusi tehdasrakennus. 1920-luvulla tehdasta laajennettiin vielä kahdesti ja tuolloin rakennettiin myös Kivimuuri-niminen rapattu työväen asuinrakennus. Kivimuurin naapuriin rakennettiin 1929 Kansallis-Osake-Pankin Nakkilan konttorirakennus. Pankki oli toiminut aikaisemmin nahkatehtaan tiloissa. Myöhemmin rakennuksessa toimi tehtaanmyymälä. Rakennus purettiin 2000-luvun vaihteessa.

Uuden Suomisen perheen asuinrakennuksen, Koskilinnan, suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio 1920-luvulla. Kartanomainen asuinrakennus oli ylellisesti sisustettu: koristemaalaukset valmisti Hongell & Forström, valaisimet Taito Oy, huonekalut Birger Hahl.

Kenkäteollisuuden kannattavuuden heikkeneminen ja uusien kenkämateriaalien tulo vaikutti nahkatehtaiden kannattavuuteen 1960-luvulla. Uudeksi tuotantoalaksi J.W. Suomisen tehtaassa otettiin nonwoven tekstiilikuitukangas ja siitä valmistettavat tuotteet matot, huovat ja vanut. Yhtiön nimestä poistui nahkatehdas-sana. Uudet teollisuustilat valmistuivat vanhan tehtaan pohjoispuolelle 1970-luvulla. Tiloissa toimii 2000-luvun alussa Suominen Yhtymä Oyj:n kuitukangastehdas.
 
Lisätietoa
Jukka Kortelainen, J.W. Suominen oy 1898-1982, Pori 1982.

Risto Känsälä, Nakkilan rakennuskulttuuria, Semmonen talo, jotta herrat kyselee, Nakkila 1995.

Niskanen Aino, Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa, Arkkitehdin elämäntyö ja verkostot. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22 Arkkitehtuurin historia, Helsinki 2005.

Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; muu teollisuusrakennus; puisto;
ympäristön nykyluonne:  taajama;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Suomisen nahkatehdas Nakkilassa.

Koskilinna Suomisen tehtaan läheisyydessä.

Koskilinnan ympäristöä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna
 
© Museovirasto 2009