på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Salo Varsinais-Suomi
Kiskon kirkonkylä
Kuvaus
Kiskon kirkonkylä on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen 1900-luvun alkupuolen asunsa ja sen sijainti Kirkkojärven rannalla on maisemallisesti edustava. Järvenrannan pellot yhdistävät sen Haapaniemen kulttuurimaisemaan.

Kylän keskuksena keskiaikaisella paikallaan lehtevän kirkkotarhan ympäröimänä oleva puinen pitkäkirkko vuodelta 1810 ja lounaissuomalaisen rakentajamestari Antti Piimäsen 1754-1758 rakentama kellotapuli ovat kirkonkylän vanhimmat rakennukset. Tapuli sijaitsee kallion nyppylällä kirkon ja kirkolta pappilaan johtavan vanhan tien länsipuolella. Keskellä kirkonkylää sijaitsevan kirkkoherranpappilan päärakennus on vuodelta 1876.

Järjestyksessään seurakunnan neljänteen kirkkoon liittyy keskiaikainen kivisakaristo. Kirkkomaalla on kolme yksityistä kivistä hautakappelia, joista Haapaniemen kartanon hautakappeli on vanhin, tiettävästi 1600-luvulta. Kirkon läheisyydessä on harmaakivestä 1851 muurattu pitäjänmakasiini, joka toimii kotiseutumuseona.

Kyläraitin varrella on kirkonkylän yhteisöllisiä rakennuksia sekä entisiä kaupan rakennuksia. Kaksikerroksinen kansakoulu on vuodelta 1890 ja Kiskon Säästöpankin rakennus vuodelta 1904. Puurakenteinen jugendtyylinen pankki on toiminut myös kunnantalona. Koulu- ja pankkirakennukset ovat nykyisin asuinkäytössä. Tien varrella on myös 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa muodostunutta tilattoman väestön asuinrakentamista. Härkä, joka on yksi kylän kolmesta kantatalosta ja jonka päärakennnus on 1800-luvulta, sijaitsee vanhalla kylätontilla kirkon koillispuolella. 1980-luvulla rakennettu seurakuntatalo sijaitsee toisen kantatilan paikalla.
 
Historia
Kiskon nykyiselle kirkonpaikalle rakennettiin Pohjan emäseurakunnan alainen kappelikirkko 1300-luvulla. Kappeliseurakunta itsenäistyi 1600-luvulla.

Kiskon kylän kantatilat Härkä, Vikari ja Immoinen mainittiin 1570-luvun maakirjassa. Pappilan kantatila muodosti hallinnollisesti oman yksinäistalonsa, vaikka se sijaitsi keskellä kylää. Myös kirkko kuului Pappilan kylään.

Kiskon 1741 valmistunut kirkko paloi salamaniskun sytyttämänä 1807 ja nykyinen valmistui rakennusmestari Johan Sundstenin suunnitelmin 1810. Kirkko uudistettiin nykyiseen asuunsa 1883 arkkitehti C.J. von Heidekenin suunnitelman mukaan.

Kirkonkylän keskukseksi muodostui myöhemmin Toija ja kirkonkylän liikkeet ja palvelut siirtyivät sinne 1900-luvun lopulla.
 
Lisätietoa
Kiskon kirkot. Suomen kirkot 5. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1968.

Juhani Vainio, Asutusrakenteen kehitys Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 1984.

Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia historiallisen ajan alusta kunnallishallinnon uudistamiseen 1347-1865. Anja Sarvas - Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia I. Jyväskylä 1998.

Suomusjärven kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. Sarakum 2000-2004 projektiraportti. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Salon seudun kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  hautakappeli; hautausmaa; kellotapuli; kirkko; kylä; pappila; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kiskon kirkonkylä etelästä. Tapulin huippu kohoaa metsän yli kuvan keskellä.

Keskiaikaisella paikalla sijaitseva Kiskon kirkko.

Koulurakennus Kiskon kirkonkylässä.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kiskon kirkonkylä
 
© Museovirasto 2009