Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Salo Varsinais-Suomi

Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Perttelin kirkkomaisema ja Hiidentie
Kuvaus
Perttelin keskiaikaisella harmaakivikirkolla on huomattava merkitys osana Uskelanjoen varren viljelymaisemaa. Joen länsirantaa seurailee Salosta Perttelin kirkon kautta Somerolle johtava Hiidentie. Keskiaikaisperäinen, mahdollisesti jo rautakautinen tie on säilyttänyt pääpiirteissään vanhan linjauksensa.

Uskelanjoen länsirannalla sijaitseva Pyhälle Bartolomeukselle nimetty kivikirkko on 1400-luvulta. Kolmilaivaista kirkkosalia kattavat neli-, kuusi- ja kahdeksanjakoiset ruodeholvit. Harmaakivinen asehuone on vuodelta 1750 ja kookas sakaristo suurimmaksi osaksi 1820-luvulta. Erillisen kellotapulin harmaakivinen alaosa on vuodelta 1729 ja arkkitehti Helge Rancken suunnittelema puinen yläosa vuodelta 1889. Kirkkomaata ympäröi harmaakiviaita.

Hiidentien varrella on Uskelan vanhan emäkirkon paikka ja Uskelan pappila.

Perttelin kirkko ja Hiidentie sijoittuvat Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen valtakunnallisesti merkittävälle maisema-alueelle.
 
Historia
Uskelan emäseurakuntaan kuulunut Perttelin kappeli perustettiin jo keskiajalla, ja ensimmäinen asiakirjamaininta siitä tehtiin 1401. Perttelissä lienee ollut puukirkko jo 1300-luvulla. Siihen 1400-luvulla rakennettu kivisakaristo muodosti noin vuonna 1500 valmistuneen kivikirkon vanhimman osan. Asehuone oli ilmeisesti puurakenteinen, kivestä se rakennettiin vasta 1750. Keskiaikainen sakaristo purettiin uuden valmistuessa 1828 muurarimestari Erik Sjöbergin johdolla. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Pertteli muodostettiin 1860.

Kirkko sijoittui Kaivolan kylään. Sen kautta kulki Uskelanjoen laaksoa pohjoiseen kulkeva Hiidentie, joka yhdisti jo rautakaudella Vanajan Hämettä ja sen liikennettä ja kauppaa, Uskelanjokilaaksoon. Kaivola oli vanha kauppapaikka ja myöhemmin Uskelanjoen suun vetäytyessä markkinat siirtyivät Saloon.
 
Lisätietoa
Aulis Oja, Perttelin historia. Perttelin kunta ja seurakunta 1958.

Perttelin kirkko. Suomen kirkot 4. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Helsinki 1966.

Aimo Ahti, Perttelin kirkko ja seurakunnat 1440-1990. Perttelin seurakunta 1990.

Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.

Tapani Mauranen (toim.), Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Tielaitos 1999.

Perttelin kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.

Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema; kulttuurimaisema;
 
Perttelin kirkkomaisema. Johanna Forsius 2007
Perttelin kirkkomaisema. Johanna Forsius 2007.
Perttelin kirkko, kellotapuli ja kirkkotarhaa. Johanna Forsius 2007
Perttelin kirkko, kellotapuli ja kirkkotarhaa. Johanna Forsius 2007.
Perttelin kirkko. Johanna Forsius 2007
Perttelin kirkko. Johanna Forsius 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009