på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Salo Varsinais-Suomi
Juvankosken historiallinen teollisuusympäristö
 
Kuvaus
Pernjoen varrella sijaitseva Juvankoski edustaa alkuperäisessä asussaan säilynyttä 1800-luvun paperiteollisuuden tuotantoympäristöä. Koskiuoma on pääpiirteissään samankaltaisessa tilassa kuin maamme varhaisimpiin paperiteollisuuden laitoksiin lukeutuneen Juvankosken paperitehtaan toiminta-aikana 1820-luvulta aina 1900-luvun alkuun.

Juvankoski sijaitsee Pernjärvestä Ylisjärveen laskevan Pernjoen varrella mäkisessä ja metsäisessä maastossa. Kosken korkeus on yli 21 metriä ja pituus 310 metriä. Juvankosken patoaltaan rannalla sijaitsee Juvankosken vanha päärakennus, jota on käytetty paperitehtaan aikana myös kartongin tuotannossa. Se on paperiteollisuuden alalta vanhin säilynyt tuotantoon käytetty tila maassamme. Korkean kallion laella seisova hirsirakennus periytyy 1800-luvun jälkipuoliskolta. Se on toiminut myöhemmin Juvankosken Voima Oy:n työntekijöiden asuin- ja yhteistilana. Kosken partaalla on kaksikerroksinen sahan rakennus 1900-luvun alusta. Sahan laitteistot ovat säilyneet. Lisäksi koskiuomassa on säilynyt korkeita kivisiä jalustoja, jotka liittyvät vesivoimalalle aikanaan johtaneeseen noin 200 metrin pituiseen puuränniin.

Juvankoskelle johtavan tien varrella on muutamia sahan ja Juvankosken voimalaitoksen työntekijöiden rakentamia pieniä asuintaloja 1920-1930-luvulta. Juvankosken teollinen toiminta on loppunut 1960-1970-luvulla. Päärakennus ja saha on kunnostettu seurakunnan leiri- ja virkistyskäyttöön.
 
Historia
Perttelin Pöytiön kylän mailla olevia koskia hyödynnettiin viimeistään 1500-luvulta lähtien. Myllyjä rakennettiin ainakin Juvankoskelle ja Sahankoskelle. Sahankoskella toimi saha 1800-luvulla, mahdollisesti jo edeltävällä vuosisadalla. Juvankosken teollinen historia alkoi, kun Kiikalan lasitehtaan inspehtori sai luvan paperitehtaan perustamiseen 1820. Paperitehtaan toiminta käynnistyi 1824. Koskivoimalla toimineella tehtaalla työskenteli aluksi kahdeksan henkilöä, 1850 jo 39 henkilöä. Myöhemmin tehtaalle asennettiin kaksi höyrykonetta, toinen kuuden ja toinen kahdeksan hevosvoiman tehoinen. Raaka-aineena Juvankosken paperitehdas käytti lumppua, josta valmistettiin kartonkia ja hienopaperia. Kahdessa peräkkäisessä koskessa ja tehtaassa valmistettiin ylemmässä valkoista, alemmassa harmaata paperia.

Paperitehdas paloi neljä kertaa. Viimeisin palo oli 1902, jonka jälkeen sitä ei rakennettu uudelleen. Juvankoski myytiin J.A. Kivelle, joka perustin koskeen sahan. Puutavara uitettiin järvelle josta se ohjattiin ränniä pitkin sahaan. Puutavaran kuljetuksia hoidettiin myös hevos- ja myöhemmin autokyydillä. Juvankoskelle sahan ja myllyn viereen perustettiin 1920-luvulla Juvankosken Voima Oy:n sähkövoimala. Voimayhtiö perusti lisäksi voimalat alavirralle Myllykoskeen ja Sahankoskeen ja tuotti sähköä Perttelin, Muurlan ja Kiikalan kuntiin. Juvankosken saha oli toiminnassa vuoteen 1965 ja voimaloiden energiantuotanto loppui 1970-luvulla.
 
Lisätietoa
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar. Dresden 1845.

J.E. Rosberg et al. (toim.), Suomenmaa III. Pertteli. Helsinki 1921.

Gabriel Nikander - Ingwald Sourander, Lumppappersbruken i Finland. Helsingfors 1955.

Aulis Oja, Perttelin historia. Salo 1958.

Janne Haikari, Pertteli, Pöytiö, inventointi. Perttelin kulttuuriympäristö ja arvot. Sarakum 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. (Painamaton, kopio Museovirasto.) 2005.

Petri Lavonen, Perttelin uusi historia 1860-2000. Jyväskylä 2007.
 
kohteeseen sisältyy:  muu tuotantorakennus; saha; voimalaitos;
ympäristön nykyluonne:  metsämaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Juvankosken päärakennus.

Juvankosken saha.

Juvankosken voimalalle johtaneen rännin kivisiä kannattimia.
 
Kartta: Juvankosken historiallinen teollisuusympäristö
 
© Museovirasto 2009