 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Salo | Varsinais-Suomi | |
Tessvärin kartano |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Tessvärin kartano | ||
| Kuvaus | ||
| Tessvärin kartanon talouskeskus on komea ja kokonaisuudessaan hyvin säilynyt 1800-luvun kartanoympäristö saaristolaisolosuhteissa. Tessvärin kartano on yksi Halikonlahdelle ja Perniönjoelle johtavan vesireitin varrella sijaitsevista kartanoista. Halikonlahden seutu on ollut rautakaudelta asti vanha asutuksen, liikenteen ja kaupan ydinalue, myös yksi maamme merkittävimmistä kartanokeskittymistä.
Tessvärin talouskeskus on Ulkoluodon saaren kapeimmalla kohdalla sijaitsevalla etelä-pohjoissuuntaisella harjanteella. Tessvär on harvoja entisen Särkisalon pitäjän kantatiloja, joihin liittyy säätyläisomistusta. Päärakennuksessa, joka on rakennettu viimeistään 1800-luvun alussa, on tehty muutoksia 1921. Tuolloin alkuperäinen satulakatto on muutettu mansardikatoksi. Mellantessvärin kaksikerroksinen, kookas empiretyylinen päärakennus on 1850-luvulta. Talousrakennuksiin kuuluu komea kivinavetta, johon on merkitty vuosiluku 1878. Sen lähellä sijaitsevat kaksi kookasta hirsiaittaa sekä muita hirsirakenteisia talousrakennuksia. Kartanon ympäristö on puistomainen. Kartanoa ympäröineet pellot on myöhemmin metsitetty. Tessvärin talouskeskukselta on aiemmin johtanut tie itäiselle merenlahdelle, jota on käytetty liikennöintiin. |
||
| Historia | ||
| Tessvär on saaristoon 1200-luvun lopulta lähtien muodostunutta uudisasutusta. Perniön pitäjään kuulunut Tessvär mainittiin ensimmäisen kerran 1475 ja 1540 maakirjaan se merkittiin kaksitaloisena. Kartano muodostettiin 1580-luvulla näistä kahdesta talosta. Yhden tilan ne muodostivat 1701. Kartano peruutettiin isossa reduktiossa 1683 ja muodostettiin ratsutilaksi 1753. Isojaon aikaan kartanolla oli yhdeksän torppaa ja enimmillään torppia oli toistakymmentä. 1800-luvun puolivälissä Tessvär toimi kesänviettopaikkana. Se on ollut mm. Attu Oy:n omistuksessa. | ||
| Lisätietoa | ||
| Eino Jutikkala - Gabriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941.
Helge Granholm - Birger Häggblom, Särkisalon pitäjän historia. Virkkala 1969. Veikko Litzen, Perniön varhaisempi historia. Perniön historia 1. 1980. Kerttu Innamaa, Perniön historia II. 1982. Särkisalon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; navetta; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Kiviaita reunustaa tietä Tessvärin vanhalle päärakennukselle. Minna Pesu 2007. |
Navetta ja aittoja Särkisalon Tessvärissä. Minna Pesu 2007. |
Tessvärin talousrakennuksia. Minna Pesu 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU