 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Hanko | Uusimaa | |
Hangon Keksin teollisuusrakennukset |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Hangon Keksin teollisuusrakennukset | ||
| Kuvaus | ||
| Hangon Keksin teollisuusrakennukset ovat vanhimmat, jotka ovat säilyneet Hangon tunnetusta elintarviketeollisuuden tuotantoalueesta. Tuotantolaitoksen vaaleat rakennukset ovat Tvärminnen tehtaan kalkkihiekkatiilestä, mikä antaa niille yhtenäisen ilmeen. Hangon Keksi on maankuulu tavaramerkki, jonka hymyilevä logo on jäänyt elämään keksituotannon loputtuakin.
Suomen varhaista elintarviketeollisuutta edustavan, 1910 toimintansa aloittaneen, yrityksen rakennukset ovat sijainneet liikenteellisesti edullisessa rauta- ja maantien risteyskohdassa. 1920-luvulta alkaen tuotantolaitos on tunnettu Hangon Keksinä. Päärakennus on arkkitehtien Walter ja Ivar Thomé suunnittelema. Tehdasrakennukset ovat vanhimmilta osin vuodelta 1916, päärakennusta on jatkettu 1936. Kookkaan päärakennuksen päätyjä ja räystäitä on detaljoitu mm. punatiilisin hammaslistoin. Alueen muita keksitehtaan aikaisia rakennuksia ovat päärakennusta pienempi laatikkotehdas radan eteläpuolella, päärakennuksen koillispuolella on klassistinen varastorakennus ja entinen voimakeskus. Päärakennus ympäristöineen on 1930-luvun tulipalosta ja sotavuosien vaurioista ja teollisen toiminnan loppumisesta huolimatta säilyttänyt alkuperäistä asuaan. |
||
| Historia | ||
| Liikenneyhteyksien kannalta edullinen sijainti edesauttoi teollisuuden keskittymistä Hankoon. Hanko Pohjoiseen, rautatieseisakkeen yhteyteen ja asuinalueen ulkopuolelle kasvoi 1880-luvulta alkaen monipuolinen teollisuusalue. Sinne keskittyi elintarviketuotantoa, 1910-luvulta myös keksi- ja makaroniteollisuutta.
Hankoon perustettiin 1910 Suomalais-Englantilainen Biscuit-tehdas Oy, joka siirtyi uusiin rakennuksiin 1916. Yritystä johti 1919-1927 kauppaneuvos Hemming Elfving, joka laajensi huomattavasti tehtaan toimintaa. 1920-1923 aloitettiin margariinin, lakritsan ja vohveleiden valmistus aiempien keksien lisäksi. Yrityksellä oli oma laatikkotehdas, kirjapaino ja voimakeskus. Tehdas siirtyi 1927 helsinkiläiselle Oy Karl Fazer Ab:lle, joka toimi Hangossa 1970-luvulle asti. Lakkauttamisen aiheutti Fazerin toimintojen keskittäminen Vantaalle. Hangossa leivottujen keksien tuotemerkit olivat nimeltään mm. Albert ja Marie. Keksin pakkauslaatikkoon ja itse pyöreään keksiin painettu hymyilevät kasvot jäivät elämään sanonnassa ”Hymyilee kuin Hangon keksi.” |
||
| Lisätietoa | ||
| Tiina Lehto, Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Byggnadskultur och kulturlandskap i Hangö. Hangon museon julkaisusarja n:o 8. Tammisaari 1989.
Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto 1993. |
||
| kohteeseen sisältyy: muu teollisuusrakennus; muu teollisuusrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Hangon Keksitehdas Pohjoisen teollisuusalueella. Museovirasto Museiverket 2017. |
Hangon Keksitehdas Pohjoisen teollisuusalueella. Mikko Härö 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU