på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Inkoo Uusimaa
Österkullabäckenin kylä- ja viljelymaisema
Kuvaus
Suojaisan merenlahden pohjukassa levittäytyvä ja selkeästi entisen merenlahden rantoihin rajautuvan kylä- ja peltomaiseman keskeiset elementit, kylätontit, avoimet rinnepellot ja Suuren Rantatien linjaus, ovat keskiaikaisia. Kokonaisuus muodostaa asutus-, rakennus- ja liikennehistoriallisesti edustavan ja tyypillisen rannikon tuntumaan syntyneen maiseman.

Österkullabäckenin kylä- ja viljelymaisemaan kuuluvat Österkullan, Dalin, Sonasundin ja Innanbäckin kylät sekä Suuren Rantatien linjaus. Pienet ja lähekkäin olevat kylät ovat säilyneet vanhoilla kylätonteilla. Ne ovat sijoittuneet Österkullan kylää lukuun ottamatta sijoittuneet rikkonaisen ja kumpuilevan viljelyaukean laidoilla oleville mäkialueille. Österkullan kylä muodostaa maisemallisen keskipisteen viljelyaukean keskellä. Viljelyaukean kylien rakennuskanta koostuu pääasiassa 1800-luvun ja 1900-luvun alun talonpoikais- ja virkataloista.

Österkullan kylämäellä ovat säilyneet entiset Östergårdin virkatalon ja Västergårdin nimismiehentalon rakennusryhmät, joiden keskeiset rakennukset ovat 1700- ja 1800-luvulta. Mäelle ovat leimallista myös kiviaidat, istutettu lehtipuusto ja kivikellarit. Sonasundin koulu valmistui 1922 ja entinen sotilasvirkatalon paritupaosa ja luhti ovat 1700-luvun loppupuolelta. Dalin kylän Mellangårdin päärakennus rakennettiin 1700-luvulta, nykyinen asu on 1930-luvulta. Kalarsin päärakennus valmistui 1920-luvulla. Innanbäckin vanha kyläkeskusta on säilynyt asuttuna. Kylätonttien itäpuolella on rautakautisia muinaishautoja.
 
Historia
Österkullabäckenin kylä- ja viljelymaiseman kylät asutettiin keskiajalla. Entisen merenlahden, Gördvikenin savikkojen, pohja soveltui ylärinteiden osalta hyvin viljelykseen. Viljelyn rajallisuuden vuoksi kylät olivat pieniä ja lähellä toisiaan. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Dalin kylässä oli neljä taloa, Österkullassa kaksi, Sonasundissa yksi ja Innanbäckissä neljä taloa. Viljelyaukean halki kulkeva maantie oli osa Turkua ja Viipuria yhdistävää Suurta Rantatietä, joka oli keskiajan merkittävin maantie Suomessa.

Österkullan Östergård muodostettiin 1600-luvun loppupuolella Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentin katselmuskirjurin virkataloksi. Nykyinen paritupamainen päärakennus ja luhti rakennettiin 1740-luvulla. Tila oli pääasiassa vuokraajien viljelemä 1930-luvulle saakka. Sonasundin yksinäistalosta muodostettiin 1680-luvulla virkatalo, ensin Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin korpraalin ja myöhemmin Uudenmaan rakuunoiden vääpelin. Nykyinen päärakennus valmistui 1700-luvun loppupuolella ja sitä on myöhemmin laajennettu päätykamareilla ja ristikeskuksella. Asuinrakennuksen alla oleva holvikellari on nykyistä rakennusta vanhempi. Österkullan Västergårdin nykyisen komean empirehenkisen päärakennuksen rakennutti nimismies Carl Johan Lemström 1825. Pihaan kuuluvat lisäksi siipirakennukset, joista itäisempi valmistui ilmeisesti 1814.

Suuren Rantatien ja rannikon keskeiseen asemaan liikenteen ja tiedonvälityksen väylänä liittyy tien varrella Innanbäckin kylässä oleva Telegrafberget. Suomen ensimmäinen optinen lennätin valmistui rannikolle 1850-luvulla. Lennättimeen liittyneitä tornirakennelmia rakennettiin tällöin tasaisin välimatkoin rannikon mäkien harjoille. Rakennelmat ovat suurelta osin hävinneet, mutta lennättimeen viittaava nimi on säilynyt useissa paikoissa.
 
Lisätietoa
Suomen asutus 1560-luvulla. Kartasto. Suomen historiallinen seura. Käsikirjoja VII. 1973.

Suomen asutus 1560-luvulla. Kyläluettelot. Helsingin yliopiston historian laitos. Julkaisuja n:o 4. 1973.

Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, toim. Timo Alanen ja Saulo Kepsu, SKS 505, Tampere 1989.

C.J. Gardberg, Kaj Dahl, Kuninkaan tie. Otava 1991.

Tapio Salminen, Suuren Rantatien inventointi, yhteenvetoraportti. Tiemuseon raportteja 1/1992. Tielaitos, Tiehallitus. Tampere 1992.

Tapio Salminen, Suuri Rantatie. Tielaitos. Helsinki 1993.

Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993.
 
kohteeseen sisältyy:  kylä; muinaisjäännös; talonpoikaistalo; talousrakennus; tie;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Österkullabäckenin kylä- ja viljelymaisema
 
© Museovirasto 2009