 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Lohja Salo | ||
Kärkelän ruukkiyhdyskunta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Kärkelän ruukkiyhdyskunta | ||
| Kuvaus | ||
| Kärkelän ruukinalueella on kujien varrella säilynyt poikkeuksellisen runsaasti työväen asuinrakennuksia, jotka muodostavat hyvin säilyneen ja intensiivisen 1800-luvun ruukkiyhdyskuntaa kuvastavan kokonaisuuden.
Kärkelän ruukki liittyy Varsinais-Suomen itäosien ja Länsi-Uudenmaan ruukki- ja teollisuushistoriaan. Kärkelän kuparisulatto on perustettu noin viiden kilometrin päässä sijaitsevan Orijärven kuparikaivoksen malmin käsittelyä varten. Sikajärvestä Kurkelanjärveen laskevan Saukon- eli Kärkelänjoen varteen syntynyt Kärkelän ruukki on tiivis ruukkiyhdyskunta. Ruukkiyhdyskunnan alueella on jäljellä toistakymmentä työväenasuntoa, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Pääosa punamullatuista hirsirakennuksista sijaitsee lehtevien ruukinkujien varsilla. Jokiuoman etelärannalla on 1900-luvun alkupuolella rakennettu tilanhoitajan mansardikattoinen asuinrakennus. Ruukin tuotantorakennuksista on säilynyt vain hirsirakenteinen 1800-luvun alkupuolen paja joen pohjoisrannalla. Kosken pohjoisrannalla on nähtävillä myös kolmen pasutushuoneen pohjat sekä 1960-luvulla puretun myllyn kivijalka. Kärkelän ruukinkartano siipirakennuksineen sijaitsee Orijärven kaivokselta Kärkelään kulkevan tien varrella. Taitekattoinen kaksikerroksinen päärakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1786 ja rakennuksen päätyihin on lisätty huoneita 1845 ja 1854. Kaivostoiminnan päätyttyä 1880-luvulla Kärkelä on ollut Fiskars-yhtiöön kuuluva maatalouden mallitila. Joen pohjoisrannalla on kookas 1921-1923 rakennettu navetta. Myös vastapäätä ruukinkartanoa, entisellä tallin paikalla, seisova klassistinen tiilimakasiini vuodelta 1935 kuuluu Kärkelän maanviljelysvaiheeseen. Kosken partaalla, entisen kuparihytin kivijalalla on kookas mylly- ja puimalarakennus. Sahakoskella ruukin koillispuolella on työväenasuntoja ja sahan rauniot. Pohjoisrannan entisessä sahanhoitajan asunnossa on toiminut Kärkelän koulu vuoteen 1939 asti. Paikalla ovat säilyneet myös 1900-luvun alkupuolella rakennettu pieni voimalaitos, voimalaitoksen hoitajan mansardikattoinen asunto sekä puisen voimarännin korkeat betonijalustat. |
||
| Historia | ||
| Orijärven kaivoksen malmin käsittelyä varten rakennetun Kärkelän kuparisulaton perusti tukholmalainen kauppaneuvos Robert Finlay 1766. Paria vuotta aiemmin, 1764, hän oli ostanut puolet Orijärven kuparikaivoksesta. Myöhemmin Kärkelän omistus oli Fiskarsin ruukilla.
Kärkelänkoskessa oli vanhastaan saha. Kupariruukin toiminta alkoi 1766. Kärkelästä raakakupari kuljetettiin ensimmäisten 16:n vuoden ajan Ruotsin Avestaan jalostettavaksi. Aluksi myös kaikki työntekijät tulivat Ruotsista, mutta pian Kärkelään syntyi ruukkiyhdyskunta. Vuonna 1792 Kärkelässä työskenteli 26 miestä. Vuonna 1781 Kärkelän hyttiä laajennettiin ja rakennettiin raakakupariuuni. Orijärven kaivoksen toiminta väheni 1800-luvun loppupuoliskolla, eikä Kärkelän 1812 palanutta hyttiä rakennettu uudelleen kuin vasta 1819-1820. Orijärven kaivostoiminta tehostui ja oli laajimmillaan 1820-luvulla, kunnes väheni jälleen 1840-luvulta alkaen. Sulatus Kärkelässä loppui 1882. Sen jälkeen Kärkelästä tuli Fiskarsin ruukin ulkokartano, jossa harjoitettiin maanviljelystä ja karjanhoitoa. 1900-luvun alussa Kärkelässä oli 23 torppaa. Kärkelään rakennettiin 1911 voimalaitos, joka toimitti 1907 uudelleen avatulle Orijärven kaivokselle sähköä. |
||
| Lisätietoa | ||
| Ruukki-inventointiaineisto, Museovirasto 1982.
Tauno Tukkinen, Karjalohjan vanhat rakennukset 2. Uudenmaan liiton julkaisuja E31 – 1996. Helsinki 1996. Pekka Poutanen, Suomalaisen kuparin ja sinkin juurilla. Orijärven kaivos 1757-1957. Outokumpu 1996. Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia historiallisen ajan alusta kunnallishallinnon uudistamiseen 1347-1865. Anja Sarvas - Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia I. 1998. Mervi Kvist, Kiskon ja Suomusjärven historia II. 2000. |
||
| kohteeseen sisältyy: kartano; muu tuotantorakennus; navetta; ruukki; talousrakennus; työväen asuintalo; voimalaitos; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; | ||
Kärkelän Ruukinkadun rakennuksia. Johanna Forsius 2007. |
Kärkelän ruukinkartano. Johanna Forsius 2007. |
Kärkelän ruukin paja. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU