 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Lohja | Uusimaa | |
Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Virkkalan kalkkitehdas ja yhdyskunta | ||
| Kuvaus | ||
| Virkkalan kalkkitehdas yhdyskuntineen edustaa eteläiselle Suomelle tunnusomaista, suurimittakaavaista rakennusaineteollisuuden tuotantohaaraa aikakaudelta, jolloin sekä rakennusteollisuuden ja tekniikan kehitys sekä rakentamisen volyymi olivat voimakkaassa kasvussa. Virkkalan kalkki- ja sementtitehdas on ollut maan tärkeimpiä sementtitehtaita Paraisten kalkin ohella. Tehtaan tuotanto, kalkki ja sementti, näkyvät alueen rakennuskannan materiaalivalinnassa.
Tehtaan ympärille rakentunut yhdyskunta sisältää teollisuuspaikkakunnille tyypillisiä, ajallisesti kerroksisia, laajoja ja hyvin säilyneitä tuotanto- ja asuinalueita sekä esimerkiksi kirkon, kokoontumisrakennuksia ja virkistysalueen. Tehtaan ja siihen liittyvien rakennusten pääasiallisia rakennusmateriaaleja ovat betoni, kalkkihiekkatiili ja siporex-harkko. Virkkalan teollisuuden ympärille kasvanut taajama sijaitsee Lohjajärven ja siitä kohoavan Salpausselkään kuuluvan Lohjanharjun välisellä alueella. Kalkkitehtaan pääasiallisesti 1920- ja 1930-luvun aikana rakennetut teollisuusrakennukset muodostavat toiminnan päättymisen jälkeenkin rantamaisemassa hyvin näkyvä elementin. Vanhinta teollisuuskerrostumaa edustavat tehtaan ensimmäinen kalkinpolttouuni (1897) ja voimakeskus (1919, laaj. 1957). Sementtitehtaan keskeiset tuotantorakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Kalkki- ja sementtitehtaan pääkonttori, joka sijaitsee teollisuusalueen eteläosassa, on rakennettu kolmessa vaiheessa vuosina 1923 ja 1937 sekä 1980-luvulla. Työntekijöiden ja johdon asuinalueiden suunnittelussa näkyy tehdasyhdyskunnille ominainen hierarkia. Mäntymetsää kasvavalla harjulla tehtaan kaakkoispuolella on tehtaan johtajien ja virkailijoiden asuinalue, minne keskittyvät myös tehtaan julkiset rakennukset. Aikakauden rakennustyylit, klassismi ja funktionalismi, näkyvät rakennuksissa. Julkisiin rakennuksiin kuuluvat puinen seurantalo, hirsirunkoinen marttatupa, paloasema sekä virkailijoille tarkoitettu kookas funktionalistinen klubirakennus. Virkkalan kirkko ja hautausmaa sankarihautoineen on rakennettu harjulle Virkkalantien länsipuolelle. Tehtaan työntekijöiden asuinalueilla on erityyppisten pientalojen lisäksi myös mm. arkkitehtien Ole ja Bertel Gripenberg suunnittelemia asuinkerrostaloja. Tehtaan koillispuolella on laaja Kässänhaan virkailijoiden ja työntekijöiden asuinalue. Alueen klassismia ja funkista edustavat omakoti-, rivi- ja kerrostalot on rakennettu 1920-1940-luvulla. Kässänhaka on rakentunut Kässän kantatalon entiselle niittymaalle. Kässän kaksikerroksinen ja tornillinen päärakennus (1888) edustaa alueella kalkkitehdasta edeltänyttä kantatalojen ja höyrysahojen aikaa. Kässänhaan asuinalueelta johtaa pitkä puistokujanne kalkkitehtaan virkistysalueena toimineeseen Pähkinäniemeen. Tehtaan aloitteesta perustetun nk. kansanpuiston ajalta Pähkinäniemessä on säilynyt lehtipuukujanne, polkuja sekä uimaranta ja laituri. Tehdasalueen vieressä sijaitsevan, kalkkitehtaan johtajan Petter Forsströmin sittemmin puretun asuintalon yhteyteen rakennetun, puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnitteleman, muotopuutarhan perussommitelma on edelleen nähtävillä. |
||
| Historia | ||
| Lohjan Virkkalan ensimmäiset teollisuuslaitokset olivat höyrysahoja, jotka perustettiin Lohjanjärven rannalle 1800-luvun loppupuolella. Lohjan kalkkitehtaan perusti Karl Forsström 1897. Tehtaan perustamisen taustalla vaikuttivat kaupunkien ja teollisuuden rakentamisen kasvu, joka lisäsi rakennustarvikkeiden kysyntää. Kalkkia tarvittiin laastinvalmistuksen lisäksi nahkateollisuudessa ja sulfaattiselluloosan valmistuksessa. Tehtaan sijainnin ratkaisi raaka-aineiden saanti ja liikenneyhteydet: Lohjan seudulla oli runsaasti hyviä kalkkikiviesiintymiä ja 1873 rakennettu Hyvinkää-Hanko rautatie sivusi vesistöä Virkkalassa. Lisäksi höyrysahojen tuottama sahausjäte tarjosi kalkinpolttoon edullista polttoainetta.
Ensimmäinen pystykuilu-tyyppinen kalkinpolttouuni rakennettiin sahalta vuokratulle tontille 1897. Hyvän kysynnän seurauksena kalkkitehtaalle rakennettiin 1907 tehokkaampi rengasuuni. Osakeyhtiöksi Oy Lohjan Kalkkitehdas Ab muutetun yhtiön toiminta laajeni 1910-luvulla ja yhtiö osti mm. Kyrkstadin ja Lohjan höyrysahat ja niiden työväenasunnot. Tehtaan pitkäaikaiseksi johtajaksi ja taajaman rakentajaksi tuli perustajan poika Petter Forsström. Kalkkikiveä saatiin pian tuotannon alettua Tytyrin kaivoksesta. Ojamon kalkkikaivoksen hyödyntäminen aloitettiin 1925 ja se toimi tehtaan pääasiallisena raaka-ainelähteenä 1960-luvulle saakka. Kalkkikivi kuljetettiin tehtaalle aluksi proomuilla. Ojamon kaivoksen ja kalkkitehtaan yhdistänyt kapearaiteinen rautatie valmistui 1928. Kaivos suljettiin 1966, jonka jälkeen rautatie purettiin. Virkkalan kalkkitehtaan yhteyteen perustettiin sementtitehdas 1915. Tanskasta tilatun pyörivän sementtiuunin toimitus viivästyi maailmasodan vuoksi ja sementin valmistus voitiin aloittaa vasta maailmansodan jälkeen. Sodan jälkeisen laman vuoksi toinen sementtiuuni rakennettiin ja otettiin käyttöön 1924. Rakennustoiminta elpyi Suomessa 1920-luvulla, jonka vuoksi sementin tuotantoa lisättiin rakentamalla 1929 Unax-tyyppinen sementtiuuni. Laboratorio ja toinen Unax-tyypin uuni valmistuivat 1938. Sotien aikana merkittävä osa tuotannosta meni linnoituskäyttöön. Kalkin ja sementin rinnalle yhtiön valmistusohjelmaan tulivat myöhemmin kalkkihiekkatiilet, Siporex-kevytbetoni, kiviainekset, valmisbetoni ja betonituotteet. Kalkki- ja sementtitehtaan tuotannon laajeneminen lisäsi työväenasuntojen tarvetta. Oman rakennustuotannon lisäksi yhtiö myi omakotitontteja ja yhtiön rakennustarvikkeita työntekijöille edullisesti. Yhtiö rakensi itse kadut, tiet sekä vesi- ja viemäriverkoston. Asuinrakennusten lisäksi yhtiö rakensi henkilökunnan käyttöön julkisia rakennuksia, mm. marttatuvan (1932), paloaseman (1935), klubitalon (1939-1947), urheilukentän, uimalaitoksen ja ylläpiti sairaalaa Kässän talossa. Seurantalo rakennettiin 1920 vielä puurakenteisena, jonka jälkeen yhtiö alkoi hyödyntää rakennustoiminnassa omia rakennusmateriaaleja, kalkkihiekkatiiliä, betonia ja siporex-harkkoja. Yhtiön vaikutus taajaman palveluiden rakentamiseen oli merkittävä: se oli perustamassa 1927 avattua Lohjan konepajakoulua ja Pähkinäniemeen vuoteen 1940 mennessä kunnostettua nk. kansanpuistoa. Kansanpuistoon rakennettiin istutusten lisäksi ravintola, tanssilava, urheilukenttä ja laituri. Tehdas vaikutti 1950-luvulla myös Virkkalan kirkon rakentamiseen, sillä Karjalan siirtoväen asuttamisen ja sementtitehtaan laajentumisen myötä väkiluku oli kasvanut. Kirkko valmistui 1953 ja kellotapuli 1958. Arkkitehti Gösta Cajanus suunnitteli tehtaan keskeisestä rakennuskannasta mm. pääkonttorin 1920- ja 1930-luvun rakennusvaiheet, klubitalon sekä useita johtajien ja virkailijoiden asuntoja. Vanhimpien teollisuusrakennusten suunnittelijoita ei tunneta. 1950-1960-luvulla Virkkalan teollisuusrakennuksia suunnittelivat arkkitehdit Ole ja Bertel Gripenberg, insinööritoimisto Hansson & Co ja insinööritoimisto Pentti Kaisla & Lars-Olav Sebbas. Rakennuksia suunniteltiin myös 1910-luvulla perustetussa tehtaan omassa rakennusosastossa. Kalkkitehtaan ylemmälle johdolle rakennetun asuinrakennuksen vuodelta 1968 suunnittelivat arkkitehdit Kaija ja Heikki Siren. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistavaksi suuryritykseksi kasvanutta yhtiötä laajennettiin sotien jälkeen yritysostoilla ja uusiksi tuotteiksi tulivat mm. asuntovaunut ja televisiot. Monialayrityksen nimeksi tuli 1975 Oy Lohja Ab. Yhtiö fuusioitiin Wärtsilä Oy:n kanssa 1990, jonka tuloksena syntynyt Metra Oy on luopunut Oy Lohja Ab:n toimialoista. Virkkalan tehdas suljettiin 1994. Nykyisin kalkkitehtaan tiloissa toimii useita pienyrityksiä. |
||
| Lisätietoa | ||
| Viktor Hoving, Lohjan Kalkkitehdas 1897-1950. Virkkala 1951.
Lohjan kalkkitehdas oy, 75 v Suomea rakentamassa. 1972. Yrjö Kaukiainen, Lohjalaisten historia 2. Hämeenlinna 1980. Torsti Salonen, Petter Forsström - legenda jo eläessään, 2001. www.kalkkipetteri.fi/historia.pdf (9.4.2008) Virkkalan sementtitehtaan alueen rakennuskulttuuriselvitys. Tmi Lauri Putkonen. (Moniste) 28.1.2005. Katariina Ockenström, Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo. 2007. Katariina Ockenström, Virkkalan tehdasyhdyskunnan kaupunkikuvallinen inventointi 2008. (Moniste) 28.8.2008. |
||
| Päivitetty tieto | ||
| Virkkalan seurantalo tuhoutui tulipalossa kesäkuussa 2019. | ||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; hautausmaa; kirkko; muu hallintorakennus; muu teollisuusrakennus; pihapiiri; puisto; seurantalo; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Kalkinpolttouuni Lohjan Virkkalan kalkkitehtaalla. Mikko Härö 2007. |
Kalkkitehdas Lohjan Virkkalassa. Mikko Härö 2007. |
Pähkinäniemeen johtava puukujanne Virkkalan kalkkitehtaan ympäristössä Lohjalla. Johanna Forsius 2007. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU