 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Viikin opetus- ja koetila |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Viikin opetus- ja koetila | ||
| Kuvaus | ||
| Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan Viikin opetus- ja koetilakokonaisuus on rakennettu 1930-luvulla antamaan ensimmäisenä Suomessa korkeakoulutasoista opetusta maatalouden mallitilalla. Yhtenäinen opetus- ja tutkimustarkoituksiin suunniteltu talouskeskus on pääpiirteissään säilynyt arkkitehti Jussi Paatelan suunnittelemassa asussa. Laajat entiset Viikin latokartanon peltoaukeat, jotka ovat olleet viljelyksessä 1500-luvulta alkaen, muodostavat maisemallisesti merkittävän historiallisen agraarikerrostuman kaupungistuneessa ympäristössä.
Viikin opetus- ja tutkimustila 1930-1950-luvun rakennuksineen sijaitsee ympäristöään korkeammalla osin metsäisellä saarekkeella Viikin avaran peltomaiseman keskellä. Peltoaukea rajautuu etelässä Vanhankaupungin selän rehevään rantaan, idässä Herttoniemen korkeisiin mäkiharjanteisiin ja länsipuolella urbanisoituneisiin mäkialueisiin. Tilakeskuksen pihapiirin pohjoisreunaa hallitsevat 3-4-kerroksiset laboratoriorakennus (1939) ja oppilasrakennus (1950). Eteläreunalla ovat 1930-luvulla rakennetut pihatto ja navetta. Molemmat ovat komeita maatalousrakennuksia, joiden alakerta on kivirakenteinen ja rapattu, yläosa puurakenteinen ja punamullattu. Navetan ja pellon välimaastossa on useita eri-ikäisiä talousrakennuksia. Pihapiirin ulkopuolelle jää 1937 valmistunut kivirakenteinen maatalousmuseo sekä neljä 1948-1955 valmistunutta asuinrakennusta. Talouskeskuksen rakennukset ovat uudistettuina edelleen alkuperäisessä käytössä. |
||
| Historia | ||
| Viikin latokartanon tila perustettiin Vantaanjoen suussa olevan kuninkaankartanon maatilaksi 1500-luvulla. Sittemmin tila on ollut maaherran ja myöhemmin sotilaiden virkatalona. Tila on ollut aina valtion omistuksessa.
Korkein maatalousopetus siirrettiin nykyiseen Helsingin yliopistoon 1896. Alkuaikoina maatalous- ja metsätieteen opetus toimi keskustassa erilaisissa tilapäistiloissa ja koeviljelyä harjoitettiin maanviljelyshallituksen perustamalla ja valtion omistamalla Jokiniemen koetilalla Helsingin maalaiskunnassa. Helsingin yliopiston hallintaan Viikin latokartano luovutettiin 1931, minkä jälkeen se kunnostettiin tilaa vuokranneen Vankeinhoitoviraston toimesta maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan käyttöön. Opetus- ja koetilan talouskeskus perustettiin metsäsaarekkeeseen tilan päärakennuksen kaakkoispuolelle 1935. Peltojen rajaaman talouskeskuksen rakennukset valmistuivat 1934-1939 ja 1946-1956. Uudisrakennusten lisäksi pellot kunnostettiin tutkimuskäyttöön sopiviksi koekentiksi ja laitumiksi. Mallikelpoisten navetan, sikalan, tallien, puimalan ja liitereiden suunnittelusta vastasi arkkitehti Jussi Paatela, joka suunnitteli yliopistolle myös Metsätalon 1939. Ennen sotia valmistuivat osin vankityövoimalla Paatelan suunnittelemat laboratorion ja valtakunnallisen maatalousmuseon rakennukset. Maatalousmuseon kokoelmien perustan muodosti esineistö, jonka tohtori Gösta Grotenfelt oli kerännyt ensin Mustialan maanviljelyskoulun ja myöhemmin Tikkurilassa Jokiniemen koetilan yhteydessä sijainneisiin museoihin. Tilanahtauden vuoksi kokoelmat päätettiin siirtää Viikkiin perustettavalle opetus- ja koetilalle. Maatalousmuseon katsottiin täydentävän opetusta ja tutkimusta. Lähtökohtana oli luoda ulkoasultaankin maatalouteen liittyväksi tunnistettava rakennus. Museorakennus muistuttaakin kivinavettaa, mutta räystään alla oleva ikkunanauha yhdistää rakennuksen ajan arkkitehtuuriin. Koetilan noin 230 hehtaarin peltopinta-ala on yhä aktiivisessa käytössä. Viikin pellot ovat osa Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen suojavyöhykettä. Kohteen ulkopuolella olevasta kampusalueesta tehtiin päätös 1949. Järjestelykilpailun voitti arkkitehti Veli Paatela. Opetus- ja koetilan pohjoispuoliselle kampusalueelle rakennettiin 1950-luvulta alkaen Latokartanon ylioppilaskylän asuntoalue ja 1960-luvulla Viikin maataloustieteellisen laitoksen rakennukset. Kampusalue on kasvanut voimakkaasti 1990-ja 2000-luvulla. |
||
| Lisätietoa | ||
| Viikin opetus- ja koetilan historiaa vv. 1550-1983, Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja koetila 1984.
Liisa Kuokkanen-Suomi, Viikki, rakennetun ympäristön suojelu: alueen historiaa ja sen rakennuskanta, Viikki-Kivikko-projekti, Helsingin kaavoitusosaston selvityksiä 1994:18. Viikin latokartanon tilan historia, Studio Terra Oy, Ritva Luoto, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:15. |
||
| kohteeseen sisältyy: museo; navetta; oppilaitos; pihapiiri; talousrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: agraarimaisema; kaupunki; | ||
Viikin opetus- ja koetilan maatalousmaisemaa. Hilkka Högström 2008. |
Viikin opetus- ja koetilan rakennuksia. Hilkka Högström 2008. |
Viikin opetus- ja koetilan rakennuksia. Hilkka Högström 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU