 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Helsinki | Uusimaa | |
Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Osuusliikkeiden ja teollisuuden Sörnäinen | ||
| Kuvaus | ||
| Helsingin Sörnäisissä sijaitsevat Elannon ja Osuustukkukaupan (OTK) monumentaaliset punatiiliset hallintorakennukset ja niihin liittyvät elintarviketeollisuuden tuotantolaitokset kuvastavat osuusliikkeiden asemaa ja toimintaa 1900-luvulla. Vahva symbolimerkitys on erityisesti Hämeentien varressa kaupunkikuvallisina kiintopisteinä toimivilla hallintorakennuksilla. Sörnäisten rantaan ulottuvat teollisuuskorttelit ovat tärkeitä elintarviketuotantoa ja vähittäismyyntiä varten rakennettuja teollisuushistoriallisia ympäristöjä. Alueella on säilynyt rakennuksia sen varhaisesta, jo 1800-luvulla alkaneesta teollistumisesta.
Aatteelliset osuusliikkeet Elanto ja OTK ovat suurimman osan 1900-lukua toimineet vierekkäin Hämeentien ja Sörnäisten rantatien välissä. Korkeiden punatiilisten pääkonttoreiden tornit kulmatonteilla osoittavat Hämeentien varrella osuusliikkeiden kortteleiden alku- ja päätepisteen. Molempien keskeisimmät hallinto- ja teollisuusrakennukset ovat arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelemia. Valtakunnallisen keskusliikkeen OTK:n korttelin merkittävin säilynyt rakennusryhmä haarautuu Hämeentien ja Käenkujan kulmassa, jossa kohoaa 1933 valmistuneen entisen pääkonttorin pyöreäpäätteinen, yhdeksänkerroksinen funktionalistinen torniosa. Käenkujalla ovat 1940-luvulta margariinitehdas, teknokemiallinen tehdas ja kahvipaahtimo. Pääkaupunkiseudun osuuskaupan Elannon kulman osoittava torni puolestaan liittyy klassistiseen kahdeksankerroksiseen, 1928 valmistuneeseen hallintorakennukseen, jonka muurimainen seinä jatkuu Kaikukadun varrella. Elannon korttelissa ovat mm. Elannon vanhin leipomo vuodelta 1907, Vähäkallion suunnittelemat suurleipomo ja seitsenkerroksinen keskusvarasto 1920-luvulta. Viljasiilot ja kasvisvarasto ovat 1930-40-luvuilta. Korttelin vanhin rakennus on entinen tulitikkutehdas vuodelta 1874. Kolmannessa teollisuuskorttelissa Sörnäisten rantatien varrella ovat mm. ruokarasvoja tuottanut Kokos Oy, rakennuksen vanhin osa vuodelta 1911, sekä Kone Oy, Oy Gottfr. Strömberg ja Helsingin Mylly Oy:n rakennukset, näkyvimpinä korkeat viljasiilot vuosilta 1941-50. Oy Strömberg Ab:n rakennukset ovat 1890- ja 1910-luvuilta. Sörnäisten teollisuuskortteleiden alkuperäisen käytön päätyttyä 1900-luvun lopulla on rakennukset otettu uuteen käyttöön, pääosa asuin-, oppilaitos- ja toimistotiloiksi. Vaikka rakennuksia on purettu ja uusia rakennettu, alueella on säilynyt moni-ilmeinen teollisuusmiljöö. |
||
| Historia | ||
| Tuotantolaitosten rakentaminen suunnattiin 1800-luvulla esteettisistä syistä ja palovaaran takia kaupunkirakenteen ulkopuolelle. Varhaisia Sörnäisten teollisuuslaitoksia olivat 1842 perustettu Andsténin fajanssi ja kaakelitehdas, joka sijaitsi OTK:n korttelissa, ja 1874 rakennettu ja rakennuksena Elannon korttelissa säilynyt tulitikkutehdas. Tätä ennen Sörnäisten rannassa oli ollut ainoastaan huvilapalstoja.
Teollistumista vauhditti Sörnäisten sataman perustaminen ja Pasilasta satamaan rakennettu rautatie, joka avattiin liikenteelle 1863. Pääkaupungin tieliikenteen toinen pääväylä Itäinen Viertotie (Hämeentie) rajasi rakentamisestaan 1850 alkaen teollisuuden ja työväen asuinalueita: teollisuustyöpaikat keskittyivät tien itäpuolelle Sörnäisten sataman ja rautatien ulottuville ja työväestön asuinpaikat tien länsipuolelle. Osuusliike Elanto ja Helsingin Osuuskauppa syntyivät kansainvälisen osuustoiminnan suomalaisina vastineina 1900-luvun alussa. Suomalaisen osuustoiminnan käynnisti siirtyminen agraariyhteiskunnasta teollisuuden ja kaupankäynnin yhteiskuntaan. Muuttoliike suuntautui maalta kaupunkeihin. Osuusliike Elanto, pääkaupunkiseudun osuuskauppa, perustettiin 1905 leipomoalan tuotanto-osuuskunnaksi. Sörnäisistä, läheltä satamaa ja työväestön asuntoalueita hankittiin Hämeentien varrella oleva tontti 1906. Aikaisemmin tontilla olivat toimineet mm. saippuatehdas ja tulitikkutehdas. Ensimmäinen tuotantorakennus, leipomo, valmistui 1907. Elanto laajeni pian laaja-alaiseksi kulutusosuuskunnaksi, joka perusti mm. pääkaupunkiseudulle leipä- ja maitokauppoja lähes jokaiseen kaupunginosaan. Sörnäisten tontin tuotanto-, varasto- ja hallintorakennukset rakennettiin 1906-1955. Keskeiset rakennukset valmistuivat 1920- ja 1930-luvuilla ja pääosan niistä suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio. Hänen kokonaissuunnitelmaksi laatima korttelisuunnitelma toteutui vain osittain. Tontin kaakkoisreunalla oleva kaareva Lintulahdenkujan linjaus myötäilee vanhaa rantaviivaa. Elannon tuotantotoimintaan olennaisesti liittynyt Backaksen tila Helsingin maalaiskunnassa hankittiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Työväenosuuskaupat perustivat Osuustukkukauppa OTK:n, jonka rinnalle muotoutui aatteellinen yhteistoimintajärjestö Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK). Osuustukkukauppa OTK aloitti toimintansa 1918 välittämällä ja tuottamalla tavaraa jäsenliikkeille ympäri maata. Elannon pohjoispuolella olevan tontin OTK osti 1922. Aikaisemmin paikalla oli ollut Andsténin kaakelitehdas ja 1910-luvulla lyhytaikaisesti Ab Lukko Oy. Ennen OTK:ta itäkulma oli ehditty myydä Paraisten Kalkkivuori Oy:lle. Kaakeli- ja lukkotehtaan rakennusten lisäksi seuraavina vuosina KK:n rakennusosastolla suunniteltiin tontille useita monikerroksisia rakennuksia mm. keskusvarasto (1927), margariinitehdas (1930), pääkonttori (1933), myllyrakennus (1935), teknokemiallinen tehdas ja kahvipaahtimo (1939). Vain pieniltä osiltaan toteutuneen kokonaissuunnitelman kortteliin laati arkkitehti Väinö Vähäkallio 1926. Korttelista on 2000-luvun vaihteessa purettu ja rakennettu uutta, jolloin korttelin luonne hallinto- ja teollisuusalueena on muuttunut suurelta osin toimisto- ja asuinalueeksi. Uudisrakennuksia ovat Hämeentien varrelle rakennettu asuinkerrostalo, korttelin keskiosan neljä pistemäistä kerrostaloa ja Sörnäisten rantatien varrelle ns. betonitehtaan tontille rakennettu Partekin pääkonttori. Oy Kokos perustettiin 1910 palmuöljystä valmistettavien ruokarasvojen tuottajaksi. Yksikerroksinen, torniosaltaan nelikerroksinen tehdasrakennus valmistui 1911. Tehdasta jatkettiin 1912. Margariinitehtaan toiminta päättyi 1926, jolloin Kokos Oy:n kiinteistön osti Kone Oy. Vanhaa margariinitehdasta korotettiin yhdellä kerroksella 1928. Pihan ympärille keskittyneet rakennukset rakennettiin 1935-1954. Pihan kattava teräs- ja lasikate valmistui 1948. Kookostehdasta vastapäätä Haapaniemenkadun varrelle valmistui 1916 Oy Kone ja Silta Ab:n separaattoritehdas, jonka suunnittelivat arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljequist. Kone Oy:n toiminta kiinteistössä päättyi 1967. Kaupungin kasvu ja teollisuuden rakennemuutos alkoivat vaikuttaa Sörnäisten kortteleiden teollisuuteen 1900-luvun loppupuolella. Kaupunkien ahtaiksi ja arvokkaiksi muuttuneet teollisuustontit olivat epäsopivia 2000-luvun teollisen toiminnan prosesseille. Teollisuuskortteleiden uudeksi käytöksi tuli asuin-, oppilaitos- ja toimistokäyttö, joka johti osaltaan laajoihin muutoksiin ja purkutöihin erityisesti OTK:n korttelissa. |
||
| Lisätietoa | ||
| Helsingin historia V:1, Helsinki 1962.
Sörnäisten eteläosan teollisuuskorttelit, rakennushistoriallinen selvitys. Helsingin kaupunginmuseo 1985. Helena Hakkarainen, Lauri Putkonen (toim.), Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt, Teollisuusrakennusten inventointiraportti. Helsinki 1996. Irma Lounatvuori, Lauri Putkonen (toim.), Rakennusperintömme, Kulttuuriympäristön lukukirja. Helsinki 2001. Aino Niskanen, Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa, Arkkitehdin elämäntyö ja verkostot. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2005/22 Arkkitehtuurin historia. Helsinki 2005. Sari Schulman, Helsingin mylly - Kaikukatu 5 Sörnäisten rantatie 19. Senaatti, Arkkitehtitoimisto Sari Schulman Oy 2010. |
||
| kohteeseen sisältyy: katutila; muu hallintorakennus; muu teollisuusrakennus; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Elannon korttelia Hämeentien ja Kaikukadun risteyksessä. Hilkka Högström 2008. |
OTK:n kortteli Sörnäisissä Hämeentien varrella. Hilkka Högström 2008. |
Entinen kookostehtaan tehdasrakennus Sörnäisten rantatiellä. Hilkka Högström 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU