 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Ruovesi Virrat | ||
Näsijärven reitin kanavat |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Näsijärven reitin kanavat | ||
| Kuvaus | ||
| Näsijärven reitin uittoa ja sisävesien matkustajalaivaliikennettä varten rakennetut kanavat, Ruoveden Murole ja Kauttu sekä Virtain Herraskoski, edustavat sisävesiväylien kanavarakentamisen huippukautta 1800-luvun jälkipuoliskolta. Kanavamiljööt rakenteineen, rakennuksineen ja istutuksineen ovat hyvin säilyneitä.
Näsijärven sisävesireitin kanavat yhdistävät Kokemäenjoen vesistön järviä Tampereen pohjoispuolella. Ruovedellä Murolekosken kanavamiljöö on yksi alkuperäisen luonteensa parhaiten säilyttäneistä kanavaympäristöistä ja Kautun kanava on merkittävin 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu kanava. Vesireitin pohjoisosassa Virtain hyvin säilyneen Herraskosken kanavan yhteys maisemaan on edelleen havaittavissa. Näsijärven vesistön tärkein kanava, Muroleen kanava Ruovedellä, yhdistää Näsijärven ja Tarjanneveden. Muroleen 1850-luvulla rakennettu kanava on kanavatöiden ensivaiheen varsinaisista kanavista viimeinen. Kanava on 315 metriä pitkä. Kanavan rakennuskannasta on säilynyt kanavavartian asunto, talousrakennuksia, vanhoja pihapuita ja kanavaa reunustava kuusiaita. Kanavan ympäristön aktiivinen aikakausi oli 1800-luvun loppupuolelta aina 1930-luvulle. Tältä ajalta on säilynyt mm. kuuluu 1900-luvun alussa valmistunut kolmikaarinen kivisilta, I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, Murolekosken kartano, huvilarakennuksia, mökkiasutusta ja kosken uittokäyttöön liittynyt Tukkilan uittotukikohta. Lisäksi alueella on myös jäänteitä höyrysahasta, tervatehtaasta ja telakasta. Muroleen kanava on Vääksyn kanavan jälkeen maan toiseksi vilkkain kanava. Kautun avokanava sijaitsee Ruoveden ja Paloveden välillä Ruoveden kapeikossa kirkonkylän kaakkoispuolella. Kanavamiljööseen kuuluu kanavanvartijantalo ja kanavan yli johtava kääntösilta. Kautun kanavan ylittävä maantiesilta on korvattu 1982 puiden latvojen korkeudella kulkevalla uudella betonisillalla, jotta kanava soveltuu myös purjeveneliikenteelle. Läheisen Ruhalan, 1910-luvulla Pekkalan ulkokartanoksi perustetun kartanon, "uusasiallinen" päärakennus on valmistunut arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunnitelmien mukaan 1939. Näsijärven reitin latvavesille Virtain Herraskoskeen 1900-luvun alussa rakennettu sulkukanava yhdistää Toisveden ja Vaskiveden Virtain kirkonkylän luoteispuolella. Kanava on noin 800 metriä pitkä ja sen partaat on ladottu suurista luonnonkivestä hakatuista kvaadereista. Kanavamiljööseen kuuluu sulun vieressä oleva, pihapuiston ympäröimä ja 1906 valmistunut kanavanvartijan asuinrakennus. Jugendtyylinen rakennus on Gustaf Nyströmin suunnittelema. Vanha Herraskoskelle johtanut maantie on kulkenut kanavanvartijan talon vieritse. Tielinja ja kanavan ylittänyt, 1907 valmistunut mutta myöhemmin käytöstä jäänyt, kääntösilta ovat säilyneet. Kanavanvartijan taloa vastapäätä kanavan toisella puolella on kanavamuseo, joka on rakennettu aiemmin puretun talousrakennuksen näköiseksi. Kanavan rannalla on jalopuilla istutettu, hyvin hoidettu puisto ja kanava on koko mitaltaan reunustettu pihtakuusilla ja myöhemmin sembramännyillä, joiden rivistöt antavat maisemmalle erityisen kulttuuriympäristön leiman. Herraskosken kanava on nykyisin vain matkailukäytössä. |
||
| Historia | ||
| Kokemäenjoen vesistön koskien kalastuspaikoille syntyi pysyvää asutusta jo 1500-luvulta alkaen; Murolekoskelle Murolekosken tila ja Virtain Herraskosken asutus. Laivaliikennettä varten sisävesien matalia koskipaikkoja ryhdyttiin perkaamaan 1700-luvun alkupuolella ja 1820-luvulla, ensimmäisenä Ruoveden Murolekoskea.
Vesiväylien parantaminen Tampereen pohjoispuolella tuli erityisen ajankohtaiseksi kaupungin kasvaessa voimakkaasti 1800-luvulla. Kun alusten koko kasvoi, ryhdyttiin vesiväylän esteenä olleen Murolekosken ohittamiseksi rakentamaan kanavaa Tampereen liikemiesten esityksestä. Kanavan rakennustyöt käynnistettiin keväällä 1850 ja sulkukanava avattiin liikenteelle toukokuussa 1854. Höyrylaivaliikenteen käynnistyttyä Näsijärven pohjoisosissa, Muroleen kanavasta pohjoiseen, perattiin laivaväylää varten matalia virtapaikkoja. Ruovedellä Kautun virralla tehtiin perkausta 1863-1864. Virta päätettiin ohittaa kanavalla 1881, koska laivaliikenteen lisäännyttyä väylä kävi ahtaaksi. Kautun avokanava puhkaistiin 1884-1885. Vähäisten korkeuserojen vuoksi kanavassa ei tarvittu sulkua. Tampereen ja Virtain välisen laivaväylän valmistumisen jälkeen odotettiin Virroilla 1863-1864 hyväksytyn Herraskosken kanavan puhkaisemista. Senaatti myönsi määrärahan kanavan rakentamiseksi vasta 1902 ja työt käynnistettiin 1903. Kanava valmistui vuoden lopussa 1907. Samaan aikaan, 1903-1904, laajennettiin Kautun avokanavaa. Herraskosken kanava säästyi laajentamiselta, mutta myöhemmin kanavaan lisättiin automaattiset sulkuportit. Kautun uusi kanavasilta rakennettiin 1980-luvulla. Kosket olivat liikenteellisesti keskeisiä jo ennen syvien laivaväylien avaamista. I maailmansodan aikana kanavien ympäristöön Murolekoskelle ja Herraskoskelle rakennettiinkin linnoituslaitteita. |
||
| Lisätietoa | ||
| Kari Hokkanen, Vanhan Ruoveden historia III:1. Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle. Virtain kaupunki ja seurakunta 1979.
Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991. Sven E. Lindqvist, Ruovesi ennen ja nyt. Ruovesi-Seura ry 1992. Nina Rinta-Porkkunen, Ruovesi, rakennusinventointi 2001. Tampereen museot, maakunnallinen yksikkö. Jari Heiskanen ja Kalle Luoto, Ruovesi, Murole. Kulttuurimaisemainventointi 2003. Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö. Timo Suominen ja Päivi Vattulainen, Puolivirallinen kauneus vesipeilissä - kanavien maisemat kultakaudella. Puistot ja puutarhat. Suomen kotiseutuliitto 2005. |
||
| Päivitetty tieto | ||
| Kautun avokanavan kuvaustekstissä ilmennyt virhe on korjattu saadun rekisteripalautteen perusteella 15.11.2010. | ||
| kohteeseen sisältyy: kanava; kartano; liikenteenrakennus; puisto; silta; | ||
| ympäristön nykyluonne: kulttuurimaisema; | ||
Herraskosken kanava. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jussi Helimäki 2017. |
Kautun avokanava. Marja-Terttu Knapas 1976. |
Muroleen kanava. Johanna Forsius 2006. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU