på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Tampere Pirkanmaa
Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori
Kuvaus
Hämeenkatu on Tampereen keskustan halkaiseva akseli ja keskeinen liike- ja kauppakatu. Leveä bulevardityyppinen puistokatu periytyy 1800-luvun asemakaavoista. Kadun varren nykyinen 3-6 -kerroksinen rakennuskanta muodostuu liike-, pankki- ja julkisista rakennuksista. Kadun läntinen pääte on Aleksanterin kirkko 1880-luvulta ja itäisenä päätteenä on rautatieasema 1930-luvulta. Tammerkosken ylittävä Hämeensilta yhdistää keskustan kaksi puolta ja sillalta avautuu näkymä Tammerkosken kansallismaisemaan. Hämeensillan länsipuolella Hämeenkatu lävistää Keskustorin, joka on nykyisin lähes samalla paikalla kuin Tampereen ensimmäiseen, 1775 laadittuun, asemakaavaan merkitty toriaukio, kirkkoaukio.

Hämeenkadun vanhimmat rakennukset Hämeensillasta länteen ovat jugendkauden aikaisia ja sillan itäpuolella on uusrenessanssitaloja. Keskustorin laidassa oleva Vanhakirkko on maamme varhaisia uusklassillisia ristikirkkoja ja kantakaupungin vanhin julkinen rakennus. Torin varrella on uusrenessanssityylinen raatihuone, ja aukion kahdella sivustalla on kaupungin voimakkaasta kehittymisestä 1800-luvun lopulla kertovia liikerakennuksia: Sandbergin talo, Commerce, Palanderin talo, Selinin talo ja Sumeliuksen talo.

Hämeenkadun rakennuskannan joukossa on myös edustavia funkistaloja, kuten Hämeensillan kupeessa sijaitseva Tempon talo, joka on edustava esimerkki 1930-luvun "valkeasta funktionalismista". Kuusikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on ollut pienoistavaratalo, toisessa kerroksessa toimistohuoneistoja ja ylemmissä kerroksissa asuntoja. Rakennukseen kuuluu myös kattoterassi ja ensimmäistä kerrosta kosken puolella kiertävä, jalkakäytävänä toimiva parvekeosa. Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.

Hämeensilta on yksiaukkoinen, 1929 valmistunut holvisilta, jonka kantavat osat ovat teräsbetonia ja julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla graniitilla. Sillalla on neljä kauppaneuvos Rafael Haarlan lahjoittamaa Wäinö Aaltosen 1927-1929 veistämää pirkkalaisaiheista veistosta, kauppias, veronkantaja, eränkävijä ja Suomen neito, jotka ovat yksi 1920-luvun klassistisen kuvanveistosuuntauksen merkittävimmistä edustajista.

"Hämeensilta on Hämeenkadun ydinkeskus, jonka kaarien ja patsaiden siluetti on Tampereen käyntikortti, kuva, josta kaupunki tunnistetaan sen ulkopuolellakin. Se on myös koko kaupungin ydin, jossa ihmisten ja elämän virta risteytyy uomaansa kahlitun kosken virran kanssa. Se on merkityksellinen kohtaus, sillä näiden kahden virran voima on luonut Tampereen", on kirjailija Väinö Linna sanonut Tampereen Hämeensillasta.
 
Historia
Hämeenkatu ja nykyinen Keskustori linjattiin 1779 hyväksytyssä asemakaavassa. Raatihuoneen Poikkikadun nimeksi vakiintui Hämeenkatu 1807. Hämeenkatu sai läntiseksi päätepisteekseen kirkkopuiston ja itäiseksi uuden leveän puusillan, missä oli Tammerkosken ylityspaikka. Vuoden 1865 palon jälkeen yliarkkitehti C.A. Edelfelt laati uuden asemakaavan 1868, jossa Hämeenkatu levennettiin paloesteenä toimivaksi puistokaduksi. Kyttälän alue liitettiin kaupunkiin 1871 ja liitosalueen läpi kulkeva rautatie otettiin käyttöön 1876. Pääkaduksi avattiin 30 metrin levyinen Hämeenkadun jatke rantapuistoineen kaupunginarkkitehti F. L. Caloniuksen laatimassa suunnitelmassa.

1700-luvulla Hämeenkatu muistutti kylänraittia ja katua reunustavat rakennukset olivat yksikerroksisia puutaloja. 1800-luvun alkupuolella kadun varressa asui lähinnä käsityöläisiä ja kauppiaita. Hämeenkatu sai suuren liikekadun leiman 1890-luvulla, kun teollistuminen vaurastutti ja kasvatti Tamperetta ja kun kadun varteen rakennettiin uusrenessanssi- ja jugendtyylisiä asuin- ja liikekerrostaloja. Hämeenkadun länsipäähän rakennettiin Aleksanterin kirkko 1881. Nykyisen Keskustorin laidalle rakennettiin julkisia rakennuksia jo 1800-luvun alussa; raatihuone, ruiskuhuone sekä vankila eli "korttikaali" sijoitettiin yhdelle tontille, jossa oli lisäksi sauna.

Charles Bassin Intendentinkonttorissa suunnittelema kirkko valmistui torin laitaan 1824. Kirkko restauroitiin 1953-1954 arkkitehti Nils Erik Wickbergin suunnitelmin. Arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kellotapuli rakennettiin 1828 kaupungin silloisen pääkadun, Kauppakadun, päätteeksi. Tammerkosken kartanon kellarin kivijalan päälle rakennettuun kivi- ja puurakenteiseen empiretapuliin hankittiin neljälle suunnalle näyttävä aikakello 1835 kellomestari Juho Jaakonpoika Könniltä Ilmajoelta. Nykyinen raatihuone valmistui 1890. Kauno S. Kallion suunnittelema Tampereen teatteri valmistui 1913 ja kirjastotalo 1920-luvulla. Tammerkosken ylittävä uusi Hämeensilta valmistui 1929 Wäinö Aaltosen suunnittelemine pirkkalaispatsaineen.

Kauppatorin nimi vaihdettiin Keskustoriksi 1936. Toria kehitetään edelleen; aatekilpailun 1996 voitti Erkki Karvalan ja Antero Markelinin johtama työryhmä.
 
Lisätietoa
Henrik Lilius, Tampereen vanhakirkko. Kauneimmat kirkkomme. Jyväskylä 1962.

Katu, Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys ry 1982.

Tampereen rakennuskulttuuri, maisemat ja luonnonsuojelu. Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto By/3/1985.

Hanna Lyytinen, Tampereen Vanha Kirkko. Rakennusvaiheet. Moniste 1994.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö 1998.

Do.co.mo.mo. Modernismin merkkiteoksia Suomen arkkitehtuurissa. Alvar Aalto Akatemia, docomomo Suomi-Finland ry, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki 2002.
 
kohteeseen sisältyy:  asuinkerrostalo; katutila; kauppa- ja liikerakennus; kirkko; raatihuone; silta; tori;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Tampereen Hämeenkadun Hämeensilta.

Tempon talo Tampereen Hämeenkadulla.

Tampereen Keskustori, oikealla raatihuone.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori
 
© Museovirasto 2009