| Kuvaus |
Huopalahden rautatieasema on edustava, pääkaupunkiseudulle rautatien varteen syntyneen ja nopeasti kasvaneen alkuaan huvilapainotteisen taajaväkisen yhdyskunnan asema-alue 1920-luvun asemarakennuksineen.
Huopalahden rautatieaseman kokonaisuuteen kuuluu 1920-luvun alussa rakennettu, jugend-henkinen rautatieasema, tyypillinen vahtitupa talousrakennuksineen radan rakentamisvaiheesta 1900-luvun alusta sekä asemapuisto.
Asema-alueen rakennukset ovat harvoja jäljellä olevia Haagan taajaväkisen yhdyskunnan ja Huopalahden kunnan aikaisia rakennuksia Huopalahdessa. Kaksikerroksinen jugendasema on rakennettu III luokan asemaksi 1920-luvun alussa, kun kasvavan esikaupunkialueen pysäkki on korvattu asemalla asukasluvun ja liikennemäärien kasvettua. Vanhasta pysäkkivaiheesta 1900-luvun alusta on säilynyt tyypillinen yksinkertainen vahtitupa talousrakennuksineen asema-alueen eteläreunalla. Vahtitupa on ainoa tyyppinsä edustaja Helsingin kaupungin alueella. |
| |
| Historia |
| Huopalahteen tuli 1902 Helsinki-Karjaa radan pysäkki ja ensimmäinen asema rakennettiin samana vuonna Bruno Granholmin suunnitelmin. Alueen asukasmäärän kasvaessa siitä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta Helsingin pitäjään 1906. Liikennemäärä kasvoi esikaupungin laajentuessa ja Huopalahden laiturivaihde muutettiin 1920 III luokan asemaksi. Uuden asemarakennuksen suunnitteli Thure Hellström 1914 ja asema valmistui 1921. |
| |
| Lisätietoa |
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920- Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Sirkka Valanto, Rautateiden arkkitehtuuri. Asemarakennuksia 1857-1941. Suomen rakennustaiteen museo 1984.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96). |
| |
| kohteeseen sisältyy:
liikenteenrakennus;
|
| ympäristön nykyluonne:
kaupunki;
|
| |
PERUSHAKU