Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Paimio Varsinais-Suomi

Paimion kirkko ja vanha pappila

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Paimion kirkko ja vanha pappila
Kuvaus
Paimion kivikirkko keskiaikaisperäisen Suuren Rantatien varrella kuuluu maamme harvojen 1600-luvun kivikirkkojen joukkoon. Paimion vanha pappila sijaitsee keskiaikaisella paikallaan. Pappilan pihapiiri rakennuksineen kuvastaa hyvin pappiloiden asumiskulttuuria 1800-luvulla.

Paimion kivikirkko on muodoltaan yksilaivainen pitkäkirkko, jonka aumakattoisesta runkohuoneesta ulkonevat sakaristo ja asehuone. Saarnatuoli ja lehteri on rakennettu 1748-1749. Alttarinkehys vuodelta 1755 on Samuel Bernerin ja alttaritaulu vuodelta 1865 R.W. Ekmanin suunnittelema. Kirkkomaan kiviaitaan liittyy alaosaltaan harmaakivinen kellotapuli 1700-luvulta. Vanhaa hautausmaata ympäröi kivimuurin lisäksi kuusiaita. Suuri Rantatie, joka ylittää Paimionjoen kirkonkylän kohdalla, kulkee kirkonkylän halki Vistantienä.

Paimionjoen länsirannalla avoimessa viljelymaisemassa syrjässä kirkonkylästä ja pitäjän kirkosta sijaitsevan kirkkoherranpappilan pihapiiri rakennuksineen kuvastaa hyvin pappiloiden asumiskulttuuria 1800-luvulla, vaikkakin maatalouteen liittyvät rakennukset ovat hävinneet maaviljelyksen loputtua. Pappilan puinen päärakennus on rakennettu 1804-1806 Frans Mikael Franzénin ollessa Paimion kirkkoherrana. Rakennusta on jatkettu ja sen ulkoasua muutettu 1800-luvun jälkipuolella. Rakennuksen alla oleva kivikellari on osin 1500-luvulta. Päärakennuksen vieressä oleva sivurakennus on 1880-luvulta.

Paimion pappila sijoittuu Paimionjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle.
 
Historia
Paimion keskiaikainen seurakunta perustettiin 1325. Paimion Pappilan kylä oli asutettu jo rautakaudella ja kirkkoherran pappila sijaitsi nykyisellä paikalla jo ainakin 1300-luvusta lähtien. Paimion nykyinen kirkko rakennettiin 1681-1689 uudelle paikalle Vistan kylään, kun vanha kirkko oli huonokuntoisena päätetty hylätä. Kirkon kiinteä sisustus uusittiin 1748-1756 ja osin uudelleen 1863 tehdyn lääninarkkitehti P.J. Gylichin suunnitteleman sisäkorjauksen yhteydessä. Lautaholvaus korvattiin taitekatolla 1863. Kirkkoa restauroitiin 1952. Ruumishuone valmistui 1929 kirkkomaan kaakkoisportin luokse.
 
Lisätietoa
Tove Riska, Paimion kirkko. Suomen kirkot 3. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1964.

Kerttu Innamaa, Isonvihan ajasta 1960-luvulle. Paimion historia. Paimion kunta ja seurakunta. 1973.

Raija Haataja - Eija Suna, Paimio, Selvitys Vistan rakennuskannan inventoinnista ja suojelusta. Suunnittelukeskus Oy. 1982.

Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.
 
kohteeseen sisältyy:  kirkko; koulu; kylä; oppilaitos; pappila; tie;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Paimion kirkko. Johanna Forsius 2007
Paimion kirkko. Johanna Forsius 2007.
Paimion kirkko. Johanna Forsius 2007
Paimion kirkko. Johanna Forsius 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009