Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Pyhäranta Varsinais-Suomi

Pyhärannan kirkko

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Pyhärannan kirkko
Kuvaus
Pyhärannan kirkko on Varsinais-Suomen keskiaikaisten harmaakivikirkkojen ja 1700-luvun puukirkkojen joukossa harvinainen, useita kirkkoja ja niiden korjauksia 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suunnitelleen arkkitehti Josef Stenbäckin kansallisromanttista tyyliä edustava kivikirkko.

Kirkko seisoo Astanmäellä merenlahden ja vanhan sataman vierellä. Se on järjestyksessään seurakunnan kolmas ja sitä ympäröi vanha hautausmaa. Pohjaltaan tasavartiseen ristikirkkoon liittyy luoteiskulmassa kellotorni. Julkisivut ovat harmaata squared rubble -graniittikvaaderia. Päätyjen koristeluun on käytetty punatiiltä. Kirkkosalia kattavat teräsbetoniset tähtiholvit. Alttari sijaitsee pohjoissakarassa. Alttaritaulu sekä alttariseinän lasimaalaus ovat Ilmari Heinosen maalaamat. Alttaritaulun takana on Josef Stenbäckin väliaikaiseksi alttaritauluksi kalkkivärein maalaama Pyhä Ehtoollinen, jäljennös Edvard Gerbhardtin maalauksesta. Kirkkosalin peräseinällä on vanhasta kirkosta siirretty alttaritaulu Viimeinen tuomio 1760-luvulta. Urkujen julkisivu on Stenbäckin suunnittelema.
 
Historia
Laitilaan kuulunut Pyhäranta (aik. Rohdainen) siirrettiin Pyhämaan kappeliksi 1688 ja seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin mantereelle 1690-luvulla. Toinen kirkko valmistui samalle paikalle 1758. Pyhäranta erotettiin omaksi seurakunnakseen 1782, jolloin Pyhämaa määrättiin sen kappeliksi.

Pyhärantaan päätettiin rakentaa uusi kirkko kivestä 1898. Arkkitehti Josef Stenbäckiltä tilatut luonnospiirrokset hyväksyttiin 1904-1905 ja kirkko rakennettiin 1907-1909. Edeltänyt kirkko purettiin sen rakentamisen yhteydessä.

Nykyisen nimensä seurakunta sai 1908 samalla kun Pyhämaa erotettiin siitä omaksi seurakunnakseen.
 
Lisätietoa
Yrjö Hormia, Pyhämaan-Pyhärannan 300-vuotisvaiheita. Rauma 1939.

Sixten Ringbom, Josef Stenbäck ja kansallinen kiviromantiikka. Taidehistoriallisia tutkimuksia 6. Taidehistorian seura 1982.

Rauno Luttinen, Pyhärannan kirkot. Turku 1985.
 
kohteeseen sisältyy:  hautausmaa; kirkko;
ympäristön nykyluonne:  kirkonkylä;
 
Pyhärannan kansallisromanttinen harmaakivikirkko 1900-luvun alusta. Johanna Forsius 2007
Pyhärannan kansallisromanttinen harmaakivikirkko 1900-luvun alusta. Johanna Forsius 2007.
Pyhärannan kirkon interiööriä. Johanna Forsius 2007
Pyhärannan kirkon interiööriä. Johanna Forsius 2007.
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009