 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Alavus | Etelä-Pohjanmaa | |
Alavuden kirkko ja Muistojen kappelin alue |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Alavuden kirkko ja Muistojen kappelin alue | ||
| Kuvaus | ||
| Alavuden kirkko on Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa harvinainen 1900-luvun alussa rakennettu art nouveau -tyyliä edustava kivikirkko. Alavuden ensimmäisen kirkon paikalla sijaitseva Muistojen kappelin alue on ainutlaatuinen neljän sodan sankarivainajien hautausmaa.
Arkkitehti Kauno S. Kallion suunnittelema, vuonna 1914 valmistunut Alavuden kirkko on muodoltaan pitkäkirkko. Rapattua tiilikirkkoa kattaa korkea katto, jonka harjalla on kapea ja korkea torni. Aumakaton sekä pitkien sivujen klassismia lähestyvät kaaripäätyaiheet antavat rakennukselle persoonallisen ilmeen. Kolmilaivaisen kirkon sakaristo on runkohuonetta matalampi. Kirkossa on lehterit kolmella sivulla. Keskikäytävän kohdalla sijaitsevat kolme kynttiläkruunua saatiin pelastetuksi tulelta edellisestä kirkosta. Alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä ja se on taiteilija Oskari Paatelan maalaama. Suurikokoinen pyöreä lasimaalaus on Kauno S. Kallion suunnittelema. Aiempaan kirkkoon kuulunut erillinen, puinen kellotapuli on valmistunut 1825 rakennusmestari Juha Köhlströmin johdolla. Kolmesta kirkonkellosta kaksi on peräisin Alavuden 1746 rakennetusta kirkosta. Kirkon läheisyydessä on myös pitäjänmakasiini, jossa toimii Sotavanhuksen museo. Muistojen kappelin alue sijaitsee muutama sataa metriä nykyisestä kirkkopihasta etelään, samalla paikalla missä sijaitsivat Alavuden ensimmäinen kirkko vuodelta 1746 ja sitä edeltänyt saarnahuone vuodelta 1674. Kaariportista sisään tultaessa on suoraan edessä korkea kiviobeliski ja siitä oikealle rautapatsas, molemmat Suomen sodan (1808-1809) muistomerkkejä. Portista vasemmalle on Eino Schroderuksen vuoden 1918 sodan muistomerkiksi ja haudaksi suunnittelemat soihtupylväät. Alueen pohjoisosassa kohoaa lahjoitusten turvin rakennettu, 1955 valmistunut pieni kappeli ja sen yhteydessä 1939-1944 sotien sankarihautausmaa. Muistojen kappelin on suunnitellut arkkitehti Eino Schroderus ja sen ikkunan neljä metriä korkean lasimaalauksen taiteilija Bruno Tuukkanen. |
||
| Historia | ||
| Alavudesta tuli virallisesti Ilmajoen kappeliseurakunta 1701; seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1707. Pappi lähti sotaa pakoon 1714 ja kesti vuoteen 1721 ennen kuin hänelle saatiin seuraaja. Kuningas Kustaa IV Aadolfin päätöksellä 1798 Kuortaneesta tehtiin uuden kirkkoherrakunnan emäseurakunta ja Alavudesta sen kappeli. Alavus korottettiin emäseurakunnaksi 1835 ja Kuortaneesta tuli sen kappeli. Kuortaneesta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta 1875.
Nykyisen kirkon edeltäjä valmistui 1825, kirkkoa suunniteltaessa hyödynnettiin paljolti Jacob Rijfin suunnitteleman Vimpelin kirkon piirustuksia. Kirkko paloi pääsiäisaamuna 1912. Sen tilalle rakennettiin Kauno S. Kallion suunnittelema kivikirkko 1913-1914. Kirkkoa korjattiin 1957 ja 1975. |
||
| Lisätietoa | ||
| Alavuden seurakunta – historia. http://www.evl.fi/srk/alavus/historia.htm
Pirkka Saivo (toim.), Sankarivainajiemme muisto. Helsinki 1955. Markku Haapio ja Laura Luostarinen (toim.), Suomen kirkot ja kirkkotaide 2. Lieto 1980. Lakeuden kirkot. Helsinki 1997. |
||
| kohteeseen sisältyy: hautausmaa; kellotapuli; kirkko; lainamakasiini; | ||
| ympäristön nykyluonne: taajama; | ||
Alavuden kirkko. Maria Kurtén 2006. |
Alavuden kirkon tapuli. Maria Kurtén 2006. |
Muistojen kappelin alue. Museovirasto 2019. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU