på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Kokkola Keski-Pohjanmaa
Kokkolan pedagogio ja Roosin talo
Kuvaus
Kokkolan yläkaupungin 1660-luvun ruutukaava-alueella on säilynyt muutamia historiallisia merkkirakennuksia. 1690-luvun pedagogiotalo on tiettävästi kaupunkiemme vanhin koulurakennus ja profaani puurakennus. Sen naapurustossa oleva Roosin talo on kokkolalaisen vauraan laivanvarustajan kivinen porvaristalo 1800-luvun alusta. Pedagogion ja Roosin talot ympäristöineen ovat museokäytössä.

Punamullattu pedagogio on karoliinista barokkia edustava säterikattoinen koulutalo, jonka pohjakaava on eteiskamarillinen paritupa. Hirsirakennuksen alkuperäisen asun rekonstruktio 1960-luvulla kuvastaa pedagogista restaurointi-ihannetta. Pedagogion kokonaisuuteen kuuluu entinen rehtorin kivinen asuintalo vuodelta 1818 sekä kaksikerroksinen ns. Lassanderin talo vuodelta 1748, joka on yksi vanhimpia Kokkolassa säilyneitä taloja. Kauppiassukujen käytössä ollut kaksikerroksinen hirsirakennus on siirretty nykyiselle paikalleen Kustaa Aadolfin kadulta.

Anders Roos nuoremman rakennuttama Roosin talo on ollut valmistuessaan 1813 Kokkolan kaupungin kolmas kivitalo ja pitkään kaupungin suurin ja komein yksityistalo. Talon yläkerrassa on toiminut kaupungin ensimmäinen, 1861 toimintansa aloittanut yläalkeiskoulu. Kaksikerroksisessa mansardikattoisessa talossa on rokokoon ja uusklassismin piirteitä.

Samanaikaisesti Roosin talon päärakennuksen kanssa on tontin pohjoisreunalle rakennettu suolamakasiini, jonka toinen kerros on tehty kivestä 1860 kaupungissa riehuneen palon jälkeen. Suolamakasiinin julkisivut ovat olleet rapatut jo alkuperäisessä asussa. Sisätilat on muutettu pieniksi toimistohuoneiksi ja näyttelytilaksi.
 
Historia
Kokkolassa toimineesta kaupungin ylläpitämästä koulusta on maininta jo vuodelta 1634. Kokkolan pedagogion rakennus rakennettiin porvariston päivätöinä 1695-1696, kun edeltänyt, kaupungin ensimmäinen koulutalo oli todettu huonokuntoiseksi. Uuden rakennuksen piirustukset tilattiin Tukholmasta. Pedagogio antoi alkeisopetusta, jonka jälkeen varakkaimmat saattoivat jatkaa opintojaan Vaasan tai Oulun triviaalikoulussa. Kokkolan komean koulutalon hankinnan taustalla lienee ollut toive triviaalikoulun siirtämisestä Vaasasta Kokkolaan.

Pedagogion pohjoistupa toimi koulun käytössä, ja eteläinen synodisalina, jossa pidettiin pappiskokouksia. Eteiskamari lienee toiminut koulun opettajan asuinkäytössä. Pedagogion koulusali oli ala-alkeiskoulun käytössä vuoteen 1867. Rakennus toimi tämän jälkeen mm. köyhien yömajana, palautui hetkeksi koulukäyttöön 1890-luvulla, ja 1900-luvun alussa se muutettiin museoksi ja kirjastoksi. Rakennus rekonstruoitiin alkuperäistä vastaavaan asuun 1960-luvulla.

Pedagogion tontilla ollut erillinen opettajan asunto todettiin huonokuntoiseksi 1813, ja uuden tiili- ja kivirakennukset suunnitelmat sai tehtäväkseen kauppias Anders Roos, jonka uusi kaupunkitalo oli juuri valmistunut. Piirustukset vahvistettiin Tukholman Intendentinkonttorissa ja rakennus valmistui 1816-1818.

Alkeisopetus uudistettiin keisarillisella asetuksella 1841, jonka jälkeen pedagogio muuttui ala-alkeiskouluksi. Kaupungissa tehtiin esitys triviaalikoulun perustamisesta 1838. Yläalkeiskoulu määrättiin perustettavaksi Kokkolaan 1861, ja koulu aloitti toimintansa Roosin talon yläkerrassa. Yläalkeiskoulu toimi Roosin talossa vuoteen 1866, jolloin sen uudisrakennus valmistui, ja ala-alkeiskoulu muutti yläalkeiskoulun entisiin tiloihin Roosin taloon.

Roosin talo rakennettiin todennäköisesti tukholmalaisten piirustusten mukaan. Kokkola oli 1800-luvun puoliväliin tultaessa tervakaupan ja laivaveistämöiden johdosta yksi Suomen vauraimpia kaupunkeja ja kaupunkiin rakennettiin 1700- ja 1800-luvulla lukuisia porvariston asuintaloja ja julkisia rakennuksia. Anders Roos nuoremman rakentamien kivitalojen lisäksi kaupunkiin ei 1800-luvun alkupuolella noussut muita kivitaloja, mutta hirsirakennusten rappaus muistuttamaan kivirakennusta yleistyi.

Roosin talon tontin talousrakennusrivi tuhoutui 1860 kaupunkipalossa, ja päärakennuksen eteläpuolella sijainnut tiilinen makasiini purettiin 1950-luvulla. Päärakennuksessa oli pankin tiloja 1960, ja 1963 kaupunki osti talon ja yläkertaan avattiin taidemuseo. Rakennus peruskorjattiin 1980-luvulla arkkitehti Krister Korpelan johdolla, ja tällöin joitakin sisämaalauksia entistettiin ja oviaukkoja palautettiin oletetuille alkuperäisille paikoilleen.
 
Lisätietoa
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia 1-2. 1949.

Axel Mickwitz, Sylvi Möller, Kokkolan kaupungin historia 1. Kokkolan kaupunki. Kokkola 1951.

Gabriel Nikander, Kokkolan kaupungin historia 2. Kokkolan kaupunki. Kokkola 1945.

Henrik Lilius, Renlundin museotalo Kokkolassa. Suomen Museo 1967.

Sylvi Möller, Kokkolan kaupungin historia 3. Kokkolan kaupunki. Kokkola 1970.

Henrik Lilius, Suomalaisen koulutalon arkkitehtuurihistoriaa. Kehityslinjojen tarkastelua keskiajalta itsenäisyyden ajan alkuun. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 83. 1982.

Krister Korpela, Roosin talo. Rakennushistoriallinen selvitys. 1984. Painamaton.

Kristina Ahmas, Kokkolan rakennuskulttuuria ja kulttuurimaisemia. Kokkolan kaupunki 1992.
 
kohteeseen sisältyy:  kaupungin asuintalo; koulu; museo;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun
 
Kartta: Kokkolan pedagogio ja Roosin talo
 
© Museovirasto 2009