på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Ranua Lappi
Nuupasjärven talo
Kuvaus
Rovaniemi–Ranua -maantielle näkyvän Nuupasjärven talon pihapiiri lukuisine talousrakennuksineen on hyvä esimerkki alkujaan valtion maille rakennetuista omavaraisista kruununmetsätorpista, jotka ovat olleet pohjoisimmassa Suomessa merkittävä asutusmuoto 1800-luvun ja 1900-luvun vaihteessa. Nuupas on yksi Ranualla 1930-luvulla itsenäistyneestä yli 200:sta valtionmetsätorpasta. Nuupas pihapiiri on poikkeuksellisen hyvin säilyttänyt 1930-luvun alkupuolen pihapiirin peruspiirteet.

Nuupasjärven kruununmetsätorpan pihapiiriin on 1930-luvun alkuvuosina kuulunut yhteensä kynmmenkunta rakennusta: asuinrakennus, navetta ja lato, talli ja puoti, halkovaja, sauna, paja, riihi, ruumenhuone sekä ladot ja tollikot. Osa rakennuskannasta on ilmeisesti peräisin kruununtorpan perustamisajalta 1890-luvulta.

Vuonna 1976 tehdyn inventoinnin mukaan neliömäisessä ja melko suljetussa pihapiirissä on kuistillinen asuinrakennus, karjaraken-nus (talli-puoti) sekä L-kirjaimen muotoinen karjarakennus. Kauempana on latoja ja komea kesänavetta.
 
Historia
Nuupasjärven kruununmetsätorppa perustettiin todennäköisesti 1890-luvulla. Nuupasjärvi oli 1918 henkikirjojen mukaan yksi Ranuankylän 75:stä kruununmetsätorpasta.

Nuupasjärven kruununmetsätorpan perustaja tuli Ranualle Kainuusta, perusti Nuuppaalla perheen, toimi poliisina ja auttoi mm. etappitiellä kulkeneita jääkäreitä 1916. Kruununmetsätorppa muuttui itsenäiseksi viljelytilaksi 1930-luvun alussa. Kaikkiaan Ranualla itsenäistyi 1930-luvulla 243 valtionmetsätorppaa.

Nykyisen Ranuan kunnan alueelle perustettiin kruununmetsätorppia jo 1800-luvun jälkipuolella, mutta vilkasta aikaa oli myös 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lop-pupuoli, jolloin suuret savotat houkuttelivat väkeä seudulle mm. Kainuusta. Kruununmetsätorpissa harjoitettiin karjanhoitoa ja vähän maanviljelystä, mutta metsätyöt olivat tärkeä tulonlähde.

Nuuppaasta tuli maanteiden risteyskohta 1900-luvun alkuvuosina, jolloin saatiin valmiiksi maantie Simosta jokivartta pitkin Nuuppaan ja Ranuan kautta Pudasjärvelle. Nuuppaasta tie jatkui pohjoiseen Saukkojärvelle, jossa oli mm. kansakoulu ja kauppoja. Nuupasjärven torppa toimi muistitiedon mukaan kievaripaikkana.
 
Lisätietoa
Raili Rytkönen, Suur-Iin historia 1700–1870; 1870-1925. Haukiputaan kunta ja seurakunta, Iin kunta ja seurakunta, Kiimingin kunta ja seurakunta, Kuivaniemen kunta ja seurakunta, Pudasjärven kunta ja seurakunta, Ranuan kunta ja seurakunta, Taivalkosken kunta ja seurakunta, Yli-Iin kunta ja seurakunta, Ylikiimingin kunta ja seurakunta 1978.

Mauno Hiltunen (toim.), Ranuan historia. Kemi 1990.

Heikki Kaakinen, Kymmenen kynnen kanssa. Nuupas, muistelmat, Selma Keränen. Ranua 2006.
 
kohteeseen sisältyy:  navetta; pihapiiri; talonpoikaistalo; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Nuupasjärven entisen kruununmetsätorpan pihapiiri.

Pyramidikattoinen kesänavetta Nuupasjärven talon pihapiirissä.
 
Kartta: Nuupasjärven talo
 
© Museovirasto 2009