på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Salo Varsinais-Suomi
Viurilan kartano
 
Kuvaus
Viurilan kartanon päärakennus on ruotsalaisen uusklassismin harvoja esimerkkejä ja sen empiretyylinen talouskeskus ainutlaatuinen arkkitehtoninen kokonaisuus maassamme. Viurila on osa Halikonlahden keskiajalta periytyvää kartanokeskittymää.

Viurilan kartano sijaitsee Joensuun ja Vuorentaan kartanoiden välissä Halikonlahden pohjukassa. Kaksikerroksisen, sileäksi rapatun uusklassistisen päärakennuksen portaali korinttilaisine pilastereineen on hakattu Tukholmassa kivenveistäjä Johan Göthen työpajassa ja kiinnitetty paikalleen 1806. Pääkerroksen huonejärjestys on pieniä muutoksia lukuun ottamatta säilynyt 1800-luvun asussa samoin kuin lukuisat kiinteän sisutuksen yksityiskohdat.

Päärakennuksen pohjoispuolella on kartanon talouskeskus, joka on rakennettu 1840-luvulla vapaaherra Magnus Reinhold Armfeltin isännyyden aikana ja isännän omien perussuunnitelmien mukaan. Talouskeskus muodostuu H-kirjaimen muotoon sijoitetuista hevos- ja härkätalleista, navetasta, pieneläintiloista sekä asuin- ja konttorihuoneista. Rakennusrunkojen väliin on sijoitettu kaksi tornimaista viljamakasiinia, toinen navettaosan läpi kulkevan porttirakennelman yläpuolelle ja toinen itsenäiseksi rakennukseksi tallin ja konttorirakennuksen väliin. Tallin, konttorin ja makasiinin puistonpuoleiset päädyt ovat saaneet yhtenäisen asun doorilaisilla pylväiköillä.

Viurilasta koilliseen Salontakaan ja edelleen Joensuun kartanolle vievä vanha rantatie on edelleen käytössä. Viurilan maanviljelysmaisema on muutettu golfkentäksi kumpuineen ja puuistutuksineen.

Viurila sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Uskelan- ja Halikonjoen laakson maisema-alueella.
 
Historia
Halikon Viurilassa sijaitsi rälssisäteri keskiajalta asti. Viurilan omistajat asuivat 1680-luvulta 1790-luvulle enimmäkseen muualla, eikä sinne rakennettu kivirakennuksia vielä 1500-luvulla kuten viereisiin Joensuuhun ja Vuorentakaan. Viurilan nykyinen rakennuskanta liittyy Armfelt-suvun omistusvaiheeseen 1800-luvun alkupuolella. Päärakennuksen rakennutti vapaaherra August Filip Armfelt ja suunnitteli 1802 arkkitehti Charles Bassi. Rakennus oli valmis 1811, mutta sisustustyöt jatkuivat aina vuoteen 1814 saakka. 1830-luvulla kartanon kunnostus- ja muutostöistä vastasi Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich.

Viurilan talousrakennuskompleksista valmistui ensimmäisenä talliosa pylväikköineen, seuraavana poikittaiset navettatilat ja viimeisenä konttori- ja työväenasuinhuoneet. Arkistotiedot eivät valaise talousrakennusryhmän pääsivustan doorilaisten portiikkien suunnittelijaa. Pylväiköt saattavat olla P.J. Gylichin käsialaa.
 
Lisätietoa
V.J. Kallio, Halikon historia. Halikon seurakunta ja kunta 1930.

Eino Jutikkala - Gabriel Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941.

C.J. Gardberg, Kartanoita ja kesähuviloita. Ars. Suomen taide 4. Otava 1989.

C. J. Gardberg, Suomen kartanoita. 1989.

Irma Lounatvuori, Engel Armfeltien palveluksessa. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi. Helsinki 1990.

Johanna Bonäs, Wiurila - ett mönsterjordbruk. Allt af jern - texter kring en järnmanufakturs och ett industrikvarters metamorfoser. Åbo Akademi 2004.

Halikon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; navetta; pihapiiri; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  kulttuurimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Viurilan kartanon talouskeskus.
 
Kartta: Viurilan kartano
 
© Museovirasto 2009