på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Kaartin kasarmi
Kuvaus
Kaartin kasarmikorttelilla on tärkeä kansallinen symboliarvo suomalaisen sotaväen historiallisena toimintaympäristönä, ensin Kaartin kasarmina ja sittemmin puolustusministeriön ja pääesikunnan toimitiloina. Korttelin rakennuskanta kuvastaa vaikuttavasti rakennustaiteellisen kehittelyn kulkua ja muuntumista sotilaskäytössä kahden vuosisadan aikana.

Korttelin nykyiseen rakennuskantaan kuuluvat 1800-luvulta C.L. Engelin piirtämä päärakennus, entiset aliupseeriasuntola ja pesula. Korttelin 1950-luvulla tavoitellun kokonaisuudistuksen toteutuneet osat ovat arkkitehti Revellin suunnittelemat Fabianinkadun kaksi toimistorakennusta ja keskuspaviljonki.

Engelin suunnitteleman upseerirakennuksen poikkeuksellisen näyttävä julkisivu trofee-aiheisine reliefeineen muodostaa korttelin pääfasadin Kasarmitorin suuntaan. Uusklassistinen kasarmiarkkitehtuuri ja pääkaupungin perustavaan kaavoituksen palautuva tori sen edusaukiona kuvastavat varhaisen pääkaupunkirakentamisen tavoitteita ja keinoja näyttävän ympäristön aikaansaamiseksi.

Kaartin kasarmialueen eteläpuolella Tähtitorninvuoren rinteessä sijaitseva maneesirakennus ulkoarkkitehtuuriin sovitettuine hevosenpääreliefeineen kuuluu, hallisisustansa menettäneenäkin, 1800-luvun jälkipuolen sotilasarkkitehtuurimme huomionarvoisiin rakennuskohteisiin.
 
Historia
Suomen sotaväki asetettiin 1812. Vuonna 1818 siihen perustettiin erityinen harjoituspataljoona, joka tuli sijoitettavaksi pääkaupunkiin. Pataljoonalle rakennettiin C. L. Engelin suunnittelema kasarmi Esikaupungintorin, nyk. Kasarmitorin, etelälaidan kortteliin. Kortteliin oli pääkaupungin suunnittelun aiemmissa vaiheissa kaavailtu teatteria, joka määrättiin sijoitettavaksi toisaalle. Majoitusrakennukset, upseerisiipi kasarmikorttelin torille antavana pääfasadina sekä miehistösiipi Fabianinkadun varrella, valmistuivat siten, että pataljoona pääsi vuodenvaihteessa 1824–1825 muuttamaan Helsinkiin väliaikaisesta sijoituspaikastaan Hämeenlinnasta. Engelin kokonaissuunnitelmaan sisältynyt toinen miehistösiipi Kasarmikadun varrella rakennettiin 1840-luvulla E. B. Lohrmannin johdolla uudistettujen piirustusten mukaan. Majoitettu pataljoona oli 1829 korotettu Henkikaartin joukko-osastoksi.

Korttelin 1800-luvun lopun lisärakennusvaiheessa toteutettiin 1891 valmistunut perheellisten aliupseerien asuntola, jonka pohjakerrokseen sijoitettiin mm. pajoja ja muonavarasto, sekä 1889 valmistunut talousrakennus leipomoa, pesulaa ja saunaa varten. Rakennukset oli suunniteltu Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Rakennukset muurattiin tiilestä ja niiden ulkoseinät päätettiin jättää tiilipintaisiksi.

1900-luvun alkupuoliskolla korttelin rakennuksia käytettiin Kaartin pataljoonan (alk. Valkoisen kaartin) majoitustiloina. Helmikuun 1944 pommituksissa Engelin aikaiset rakennukset vaurioituivat pahoin. Fabianinkadun miehistösiipi purettiin, mutta upseerisiipi säilyi uudelleenrakennettuna puolustusministeriön ja pääesikunnan virastotaloksi. Nykyinen rakennus itse asiassa koostuu 1950-luvun virastotalosta ja Engelin upseerisiivestä sen ulkokuorena.

Korttelin viimeisin merkittävä lisärakennusvaihe, joka perustui 1950-luvun jälkipuolella järjestetyn julkisen arkkitehtuurikilpailun tuloksiin, tuotti kaksi virastotaloa Fabianinkadun varrelle sekä pihapaviljongin ruokalaa ja kokoussaleja varten. 1960-luvulla valmistuneiden rakennusten suunnittelusta huolehtivat arkkitehti Viljo Revell ja Heikki Castrén.

Korttelin sisäpihalla paljastettiin 1881 muistomerkki Venäjän ja Turkin sodassa 1877–1878 Gornyi Dubnjakin kylän valtauksessa kaatuneiden Suomen kaartin sotilaiden muistolle. Muistomerkin suunnitteli arkkitehti F. A. Sjöström ja se valmistettiin Stigellin kiviveistämössä Helsingissä.

Kaartin korttelin eteläpuolella sijaitseva maneesi valmistui 1877 ratsu- ja jalkaväen harjoitushuoneeksi. Kaartin maneesina tunnettu rakennus, joka suunniteltiin Yleisten rakennusten ylihallituksessa (A. H. Dalström), ei ollut osa viereistä kasarmialuetta. Maneesin muutos autohalliksi 1949–1952 merkitsi yhtenäisen maneesihallin kerrosjakoa ja myös ulkoasuun vaikuttaneita muutoksia, tosin enimmäkseen rakennus säilytti maneesille ominaisen ulkoisen olemuksensa.
 
Lisätietoa
Viljo Revell, Heikki Castrén, Kaartin kasarmi, Arkkitekti 1961:12.

Halila Aimo, Suomen Rakennushallinto 1811-1961, Helsinki 1967.

Tervasmäki, Vilho, Puolustushallinto sodan ja rauhan aikana 1939-1978, Puolustusministeriön historia II, Hämeenlinna 1978.

Sinisalo, Jarkko, Helsingin harjoituspataljoonan kasarmi 1818, Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttely Helsingin tuomiokirkon kryptassa 7.8.-14.9.1990. Helsinki 1990.
 
kohteeseen sisältyy:  kasarmi; tori;
ympäristön nykyluonne:  kaupunki;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Kaartin kasarmi, pääfasadi Kasarmitorille.

Kaartin Kasrmi, pääfasadi Kasarmitorille.

Fabianinkadun virastotalo.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Kaartin kasarmi
 
© Museovirasto 2009