| Kuvaus |
Asuinsijan, paikan ja henkilöhistorian välinen kiinteä yhteys tekee Ungelon torpasta merkittävän alkuperäisellään säilyneen kirjailijakodin. Henkilöhistoriallinen kohde liittyy kiinteästi kirjailija Yrjö Kokon (1903-1977) elämään ja tuotantoon. Kohde kuvastaa yleisemminkin sodanjälkeistä hakeutumista pohjoisen luonnon pariin ja nousevaa luonnoarvojen tiedostamista sekä tilausta tällaisten kokemusten popularisoinnille.
Ungelon niemeen sovittuvat hirsirakennukset ilmentävät luonnon ja sadunomaisuuden (mm. "Pessi ja Illusia") sekä Lapin (mm. "Neljän tuulen tie") kuvaajana tunnetun Yrjö Kokon kirjailijauraa ja persoonaa. 1950-luvulla rakennuttamassaan asumuksessa Kokko kirjoitti ja työsti joitakin teoksiaan valokuvavedoksia myöten.
Ounasjärveen pistävän niemen yhdistää Enontekiön keskustaajaman Hetan muuhun asutukseen kapea maakannas ja polku. Pienimittakaavainen puinen rakennuskanta (asuinrakennus, sauna, venehuone ja verkkokatos) on Yrjö Kokon ajalta.
Niemeke on osa kivikautista asuinpaikkaa ja tiettävästi alunperiin väliaikaisena hautapaikkana käytetty saari. |
| |
| Historia |
| Kirjailija Yrjö Kokko hakeutui sodan jälkeen eläinlääkäriksi Käsivarren Lappiin ja ryhtyi ammattikirjailijaksi, mitä tarkoitusta varten hän hankki asumattoman niemen Hetasta. Itse suunnittelemaansa, talonpoikaiseen rakennustapaan perustuvaa, 1952 valmistunutta kirjailijakotiaan hän kuvaa samannimisessä teoksessa. Asuinrakennus oli käytössä sekä työhuoneena että perheen vapaa-ajan asuntona varsinkin ensimmäisen vuosikymmenen valmistumisestaan. |
| |
| Lisätietoa |
Yrjö Kokko, Ungelon torppa. Porvoo 1957.
Anneli Aro, Ungelon torppa. Raito 2/2001. Lapin maakuntamuseo.
Jukka Parkkinen, Yrjö Kokko - sadun ja luonnon runoilija. Helsinki 2003. |
| |
| kohteeseen sisältyy:
merkkimieskoti;
muinaisjäännös;
talousrakennus;
|
| ympäristön nykyluonne:
kirkonkylä;
|
| |
PERUSHAKU