 |
|
KARTTAHAKU |
|
| Turku | Varsinais-Suomi | |
Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit |
||
| Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit | ||
| Kuvaus | ||
| Vartiovuori on maamme vanhimpia ja historiallisesti arvokkaimpia kunnallisia kaupunkipuistoja. Turun kaupunkikuvaa hallitsee Vartiovuoren korkeimmalla kohdalla arkkitehtonisesti ja oppihistoriallisesti merkittävä uusklassillinen Turun Akatemian entinen observatorio. Puiston etelärinteessä on Turun palosta 1827 säästynyt käsityöläiskortteleiden alue, josta on muodostettu 1700-luvun kaupunkirakennetta ja -rakentamista kuvastava Luostarinmäen ulkomuseo.
Vartiovuorenpuisto on keskieurooppalaisen maisematyylin sovellus pienipiirteisessä pohjoismaisessa maisemassa. Sen lähimpinä esikuvina ovat samanaikaiset Tukholman ns. mäkipuistot. Mäeltä avautuvat näkymät on sisällytetty puistosommitelmaan ja pyritty pitämään avoimina, tosin puistoa ympäröivä rakentaminen on myös sulkenut niitä. Puistosta on muodostunut tärkeä kaupunkikuvallinen elementti. Suunnitteluidean muita esimerkkejä ovat Helsingin Tähtitornin puisto ja Kaivopuisto sekä Turun Puolalanmäki. Turun Akatemian observatorion ulkoarkkitehtuuri on pelkistettyä ja sisätilojen koristelu keskittyy toisen kerroksen holvattuun rotundaan. Rakennuksen alkuperäistä funktiota kuvastavat etelään suunnattu rotunda ja pyöreä portaittaisen kupolin kattama observointitorni. Vartiovuorenpuistoa reunustavat useat 1900-luvun alun rakennukset. Puiston sisäänkäyntiä Kaskenkadulla reunustavat jugendtyyliset asuinkerrostalot Pantern ja Hjorten, jotka ovat arkkitehti F. Strandellin suunnittelemat. Vartiovuorenkadun puolella ovat Åbo Akademin käytössä olevat jugendtyylinen Spoofin asuinpalatsi (A.R. Spoof ja A. Nyström 1900) ja Villa Solaris (arkk.tsto Jung & Jung 1939-1941). Hemmet on 1932-1933 ja 1936-1937 August Krookin ja Eskil Hinderssonin signeeraamien piirustusten mukaan rakennettu vanhainkoti. Mäen lounaisrinteellä on Turun kaupunkipaloa edeltävä Gadolinin laboratorion kivirakennus vuodelta 1798. Vartiovuoren etelärinteessä on 1700-luvun kaupunkirakennetta ja –rakentamista edustava käsityöläiskortteli, Luostarinmäki. Aikanaan syrjäinen alue säästyi Turun kaupunkipalossa. Luostarinmäen rakennuskanta muodostuu 1700-luvulla rakennetuista pienikokoisista käsityöläisasumuksista, joihin on sisustettu käsityöläisten asuinkulttuuria ja erilaisia käsityöläispajoja esittelevä museo. Asuinrakennukset ja pienet piharakennukset muodostavat kadunvarsiaitoineen suljettuja pihapiirejä. Käsityöläiskorttelit on avattu Luostarinmäen käsityöläismuseona yleisölle 1940. |
||
| Historia | ||
| Vartiovuoren mäelle rakennettiin 1817-1819 Turun Akatemian observatorio, joka oli Suomen ensimmäinen. Ensimmäiset suunnitelmat oli laatinut arkkitehti Charles Bassi. Rakentaminen toteutettiin kuitenkin arkkitehti C.L. Engelin piirustusten mukaan. Rakennus toimi alkuperäisessä käytössään vain kaksitoista vuotta, kun Turun Akatemia tähtitieteellisine laitteineen siirrettiin Turun palon 1827 jälkeen Helsinkiin.
Turun palon 1827 jälkeen arkkitehti C.L. Engelin laatimassa ruutukaavassa kalliot ja mäet jätettiin rakentamattomiksi ja varattiin istutuksille. Vartiovuorenpuisto sai alkunsa Turun kaupungin asukkaiden aloitteesta ja yhteisin ponnistuksin 1840-luvulla. Puiston rakentaminen kallioiselle mäelle vaati paljon työtä ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Puiston yleissuunnitelman laativat 1872 Mårten Gabriel Stenius, ensimmäinen suomalainen suurten mittojen puutarhasuunnittelija sekä arkkitehti F.A. Sjöström. Puiston lopullinen toteutus syntyi suunnitelman pohjalta Turun ensimmäisen kaupunginpuutarhurin Oskar Rudolf Gauffinin johdolla 1880-luvulla. Puiston ravintola ja soittolava purettiin 1960-luvulla. Uusi kesäteatteri rakennettiin vanhan 1950-luvulla tehdyn paikalle 2000. Observatorioon muutti 1836 Turun merenkulkukoulu, joka toimi siellä vuoteen 1967 saakka. Rakennukseen tehtiin 160 vuoden aikana vain vähän muutoksia. Tähtitorni kunnostettiin merenkulkumuseon ja tähtitieteellisten kokoelmien käyttöön 1978-1985. Tähtitornin viereen 1830-luvun alussa rakennetun palotornin paikalle valmistui 1903 Turun ensimmäinen vesisäiliö ja huoltorakennus ns. ”delfiinipaviljonki” julkisivuiltaan vuolukiveä ja tiiltä. Huoltorakennuksesta tehtiin muuntamo ja säiliöstä merenkulkumuseon varasto- ja näyttelytila. |
||
| Lisätietoa | ||
| Tapio Markkanen, C.L. Engel ja F.W.A. Argelander. Tiili 4/1976.
Harri Kalpa, Unohdettu Vartiovuori. Muuttuva kaupunki III. 1976. Margareta Willner-Rönnholm, Turun Tähtitorni. Rakennushistoriikki. Aboa 1982. Vartiovuoren tähtitornin korjaustyö. Arkkitehti 1/1987. Maunu Häyrynen, Kaupunkipuisto 1800-luvulla. ARS. Suomen taide 4. 1989. Irma Lounatvuori, Turun tähtitieteellinen observatorio. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi. 1990. Turun puisto-opas. Turun kaupungin tärkeimpien puistojen puut ja pensaat. Turku 1995. Helena Soiri-Snellman, Turun Vartiovuorenpuisto. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001. Harri Andersson, Huvilakaupunki. Susanna Hujala - Päivi Kiiski-Finel (toim.), Näkymätön kaupunki. Wäinö Aaltosen museon julkaisu nro 34. 2002. |
||
| kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; kaupungin asuintalo; museo; oppilaitos; puisto; työväen asuintalo; | ||
| ympäristön nykyluonne: kaupunki; | ||
Turun Akatemian observatorio Vartiovuorenpuistossa. Museovirasto / Museiverket 2018. |
Luostarinmäen käsityöläiskortteleita. Hilkka Högström 2008. |
Vartiovuorenpuiston etelälaitaa, edustalla Hemmet ja takana Kotikatu 2:n jugendrakennus. Hilkka Högström 2008. |
| julkaisupäivämäärä 22.12.2009 | ||
| palaute kohdetiedoista | ||
| sivun alkuun | ||
PERUSHAKU