på svenska  paluu etusivulle  tietoa palvelusta  palaute  suurenna   pienennä  
PERUSHAKU
 
valitse kunta
kohteen nimi tai sen osa ?
 
kohteeseen sisältyy
ympäristön nykyluonne
 
KARTTAHAKU
kohteet maakunnittain
Helsinki Uusimaa
Tuomarinkylän kartano
Kuvaus
Tuomarinkylän kartano on Viaporin vaikutuksesta Helsingin seudulle syntyneitä upseerikartanoita ja kartanon päärakennus on esimerkki Carl Wijnbladin mallikirjan mukaan rakennetusta kustavilaisesta kartanotyypistä.

Tuomarinkylän kartano vanhoine kartanorakennuksineen ja 1900-luvulla rakennettuine talousrakennuksineen ja puistoineen muodostaa Vantaanjokivarren kulttuurimaisemassa kartanolaitosta hyvin kuvastavan kokonaisuuden. Tuomarinkylän kartanoon eli Domarbyhyn tulee etelästä Vanhastakaupungista vanha tie, joka on varmaankin jatkunut Vantaanjoen yli Tapaninkylään ja yhtynyt siellä varsinaiseen "Hämeentiehen".

Tuomarinkylän kartanon kustavilainen päärakennus on valmistunut 1790 ja piharakennukset ovat samalta ajalta. Matalarunkoista, tiilestä muurattua rakennusta kattaa mansardikatto. Alkuperäissuunnitelman mukaisesti pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi neljä symmetrisesti sijoitettua siipirakennusta, kaikissa alunperin mansardikatot. Kolme siipirakennusta on säilynyt meidän päiviimme. Pihaneliön erottaa talouspihasta kiviaita portteineen. Kartanoon kuuluu samalta ajalta periytyvä ruutupuutarha sekä puisto 1800-luvun alusta. Tilanhoitajan hirsirakenteinen asuintalo ja kartanopihan pohjoispuolella sijaitsevan karjapihan rakennukset ovat 1800-luvun lopulta.

Tuomarinkylän kartanon alueella on pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan linnoitteista tukikohta XV, asema 1 ja 2. Kartanon peltojen ansiosta asemiin liittynyt laaja ampuma-ala on edelleen nähtävissä. Kartanon eteläpuolella olevaan asema 1:teen kuuluu juoksuhautoja ja ainoa ehjänä säilynyt katettu konekivääriasema sekä kaksi tähystysasemaa ja suojahuone. Kaikkien katoissa ovat säilyneet teräspalkit, jotka yleensä on räjäytetty irti metalliarvon vuoksi.
 
Historia
Kylän nimenä Tuomarinkylä (Domarby) tunnettiin jo keskiajalla. Vanhin maininta on vuodelta 1417. Tuomarinkylän kartano muodostettiin 1700-luvun keskivaiheilla vanhan talonpoikaiskylän paikalle. Tuolloin kartanon omisti majuri Magnus Brunow.

Helsingin seudun kartanokulttuuri kehittyi Viaporin rakennustöiden seurauksena. Upseeristo hankki omistukseensa kartanoita ja muita tiluksia, rakennutti niille uusia rakennuksia ja sai lisätuloja myös perustamiensa kalkkilouhosten, sahojen, tiili- ja kaakelitehtaiden tuotannosta ajanjaksona, jolloin rakennustoiminta oli vilkasta.

Tuomarinkylän kartanon osti sotakamreeri Johannes Weckström 1781. Hänen rakennuttamansa nykyinen päärakennus valmistui viimeistään 1790. Alkuperäissuunnitelman mukaisesti pihapiiri käsitti päärakennuksen lisäksi neljä symmetrisesti sijoitettua siipirakennusta. Tuomarinkylän päärakennuksen arkkitehtuuri noudatti linnoitusupseeri Carl Wijnbladin mallikirjan esimerkkiä. Wijnbladin kokoamat mallikirjat vaikuttivat aikanaan koko valtakunnan asuntoarkkitehtuuriin. Weckströmin aikana perustettiin myös kartanon ruutupuutarha.

Kauppias Jacob Kavaleff osti kartanon 1845. Hänen jälkeläisensä myivät kartanon 1917 Helsingin kaupungille, mutta perhe asui kartanossa 1950-luvun lopulle. Kartanon päärakennus restauroitiin museoksi 1960-1961 kaupunginarkkitehti Taina Laineen suunnitelmin. Ulkoasultaan ja väritykseltään se ennallistettiin 1700-luvun lopun asuun. Museo avattiin yleisölle 1962. Helsingin kaupunki hoitaa ja viljelee kartanon maita. Kartanon entisessä tallissa ja navetassa toimivat ratsastuskoulut.
 
Lisätietoa
Helmi Helminen-Nordberg, Tuomarinkylän museo Tuomarinkylän kartanossa. Osma 1962-63. Helsinki 1964.

Bo Lönnqvist, Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla. Schildts 1995.

Sirkku Laine, Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu 1996:3.

Anne Finnilä, Tuomarinkylän kartano. Tuomarinkylän museo. Näyttelyluettelo 1997.
 
kohteeseen sisältyy:  kartano; museo; puisto; talousrakennus;
ympäristön nykyluonne:  agraarimaisema;
 
palaute kohdetiedoista
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
 
sivun alkuun

Tuomarinkylän kartanon päärakennus.

Tuomarinkylän kartanon sivurakennus.

Tuomarinkylän kartanon talli ja hevosaitausta.
 
Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun:
Tuomarinkylän kartano
 
© Museovirasto 2009