Museovirasto

 PERUSHAKU

kohteet maakunnittain
 

KARTTAHAKU

maakuntakartta Lappi Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Etelä-Savo Kymenlaakso Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Päijät-Häme Uusimaa - itä Kanta-Häme Uusimaa - länsi Pirkanmaa Satakunta Varsinais-Suomi
Kemiönsaari Varsinais-Suomi

Bengtskärin majakka

Siirry Museoviraston valtakunnalliseen karttapalveluun: Bengtskärin majakka
Kuvaus
Bengtskärin graniittinen majakka asuinsiipineen ja majakkasaaren rakennukset muodostavat Saaristomeren merenkulunhistoriaan liittyvän rakennuskokonaisuuden ja ovat säilyneet kokonaisuudessaan 1900-luvun alun rakennusvaiheen hahmossa. Bengtskärin majakka on merenkulun tärkeimpiä rakennusperintökohteita ja siihen liittyy huomattavia arkkitehtonisia arvoja. Majakka on myös historiallinen taistelupaikka. Avomerellä, paljaalla kallioluodolla sijaitseva majakka on hallitseva maisemaelementti.

Bengtskärin majakka sijaitsee Turunmaan saaristossa 25 kilometriä Hangosta lounaaseen. Pohjoismaiden korkein majakka kohoaa 51 metriä merenpinnan yläpuolelle. Majakkatorni ja sen asuinsiipi on historiallisessa asussaan ja hyvin säilynyt. Saarella on majakan vieressä alkuperäiseen rakennuskantaan kuuluva kivinen pesutupa ja lisäksi kaksi puista varastorakennusta, kaksi vesisäiliötä, vetotelakka, käymälät ja bunkkeri.

Majakka on matkailu- ja tutkimuskäytössä (2009).
 
Historia
Bengtskäriä ympäröivä karikkoinen merialue koitui ennen 1900-lukua monen laivan kohtaloksi. Valomajakka ja sumumerkinantoasema rakennettiin 1906-1907 täyttämään majakkaverkon aukkoa Utön ja Hangon välillä. Rakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksessa Florentin Granholm 1906. Asuntosiipi rakennettiin majakan yhteyteen. Majakan sisäseinät rakennettiin tiilestä ja sen julkisivut Bengtskärin luodolta louhitusta graniitista. Majakka vaurioitui saksalaisten sotalaivojen tulituksessa 1914. Majakkarakennuksessa asui enimmillään yli 30 henkeä ja rakennuksessa oli jopa huone koulua varten. 1992 majakka siirtyi Turun yliopiston hallintaan ja 2000 Turun yliopistosäätiön omistukseen.
 
Lisätietoa
Seppo Laurell, Suomen majakat. Nemo. Merenkulkulaitos 1999.

Paula Wilson, Bengtskär. Majakka, koti ja taistelutanner. Schildts 2001.

Harri Nyman, Meriväylien rakennusperintö. Toim. Marja-Leena Ikkala. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 21. Museovirasto 2009.

https://www.museovirasto.fi/uploads/Arkisto-ja-kokoelmapalvelut/Julkaisut/merivaylien-rakennusperinto.pdf (haettu 21.9.2018).

http://www.bengtskar.fi (15.4.2008).

Seppo Laurell, Valo merellä - Ljuset till havs. Suomen majakat 1753-1906. Finlands fyrar. John Nurmisen Säätiö. John Nurminens Stiftelse. Porvoo 2009.

Altti Holmroos, Majakat. Kutsuvimmat majakkasaaret. Bookwell Oy. Porvoo 2017.
 
kohteeseen sisältyy:  majakka; työväen asuintalo;
ympäristön nykyluonne:  merialue;
 
Bengtskärin majakka. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jari Kolehmainen 2014
Bengtskärin majakka. Wiki Loves Monuments, CC BY-SA 4.0 Jari Kolehmainen 2014.
Bengtskärin majakka. Ulla-Riitta Kauppi 2002
Bengtskärin majakka. Ulla-Riitta Kauppi 2002.
Bengtskärin majakka. Jouni Multimäki
Bengtskärin majakka. Jouni Multimäki .
 
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
palaute kohdetiedoista
sivun alkuun
 


© Museovirasto 2009